Tiedote

Kauppa ja investoinnit on saatava mukaan ilmastotalkoisiin

Kepan tuore raportti osoittaa, ettei Balilla käynnistetty neuvotteluprosessi riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta, jos kauppa- ja investointipolitiikka ei seuraa perässä.
Kepan tiedote
19.12.2007

Köyhät maat eivät pysty löytämään ilmastoystävällisempiä energialähteitä ja hyppäämään teollistumisen likaisen vaiheen ylitse ilman muutoksia kauppa- ja investointipolitiikassa.

Kestävä kauppa- ja investointipolitiikka vaatii valtioilta aktiivisuutta: yhteisiä pelisääntöjä, haittaveroja, tukea kestäville tuotantotavoille ja energialle sekä luonnonvarojen kaupan rajoittamista. Tällä hetkellä EU kuitenkin tavoittelee lähes yksinomaan kaupan vapauttamista ja valtioiden roolin pienentämistä. Pyrkimys poistaa kaikki kaupan esteet uhkaa esimerkiksi maailman metsävaroja, todetaan 19. joulukuuta julkistetussa "Kauppa ja investoinnit ilmastotalkoisiin" -raportissa.

Kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksesta ensimmäisinä. Erityisenä vaarana on se, että EU:n ja Suomen panostus kasvipohjaisiin biopolttoaineisiin kuten palmuöljyyn lisää köyhien ahdinkoa muun muassa nostamalla ruuan hintaa ja tuhoamalla metsiä perinteisesti käyttävien ryhmien elinympäristön. Kepa suosittaa, että EU:n määrällisestä biopolttoainetavoitteesta siirryttäisiin liikenteen päästövähennystavoitteeseen.

Ulkomaiset investoinnit jäävät erillisiksi saarekkeiksi

Investointisäännöt ovat tärkeitä ilmastotalkoissa ja köyhyyden vähentämisessä. Esimerkiksi sekä ympäristöystävällinen että saastuttava teknologia liikkuvat sijoitusten mukana. Investoinnit voivat tuoda myös työllisyyttä ja kasvua. Sääntöjä pitää uudistaa, jotta tavoitteet toteutuisivat nykyistä paremmin.

Raportissa osoitetaan, miten esimerkiksi Sambian kaivosteollisuuden siirtyminen ulkomaiseen omistukseen on lisännyt ympäristötuhoja, mutta ei sambialaisten taloudellista hyvinvointia. Ulkomaiset omistajat ovat heikentäneet työehtoja ja katkaisseet alihankintaketjut paikallisiin yrityksiin. Yhtiöiden maksamat verot ovat hyvin alhaiset, joten valtio ei ole hyötynyt verotuloina maailmanlaajuisesta raaka-aineiden hintabuumista.

Kyse on yleisemmästä ongelmasta. Kansainväliset sopimukset rajoittavat maiden mahdollisuuksia vaatia sijoittajilta uuden teknologian ja paikallisten alihankkijoiden käyttämistä. Lisäksi ne hidastavat uuden teknologian räätälöimistä kehitysmaiden tarpeisiin.

"Kehitysmaiden painostaminen pitää lopettaa. Jo nyt investointi- ja tekijänoikeussäädökset sulkevat nykyisiltä kehitysmailta sen kasvu-uran, jonka avulla esimerkiksi Etelä-Korea ja Malesia nousivat aikoinaan köyhyydestä. Silti EU ja myös Suomi vaativat sääntöjen tiukentamista entisestään", Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi sanoo.

Lisätietoja

  • Raportin kirjoittaja, kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, puh. 040 772 4247.

Toimituksille tiedoksi