Tiedote

Kansa tukee kehitysyhteistyötä - poliitikot pakoilevat vastuutaan

Juha Rekola
16.5.2001

Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi joutui Brysselissä pidettävän YK:n vähiten kehittyneiden maiden huippukokouksen yhteydessä vastaamaan kysymyksiin Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen surkeasta tasosta. Puhuessaan suomalaisille toimittajille Hassi sysäsi vastuuta pois hallituksen niskoilta.

"Ministeri Hassi puhuu vastoin parempaa tietoaan väittäessään, että osasyy kehitysyhteistyön alhaiselle tasolle on kansan tuen heikkous", sanoo puolestaan Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman.

Mielipidemittausten mukaan kehitysyhteistyön lisäämisellä on parin viime vuoden aikana ollut selkeästi suurempi kannatus kansalaisten keskuudessa kuin 1990-luvun lamavuosina.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto julkisti uuden mielipidemittauksen tänään torstaina 17.5.2001. Sen mukaan 42 prosenttia kansalaisista tukee määräahojen kasvattamista ja 47 prosenttia niiden pitämistä nykytasossa. Vain 6 prosenttia suomalaisista kannattaa niiden vähentämistä.

"Pitää myös huomata että lähes puolet suomalaisista luulee että Suomi tekee kehitysyhteistyötä todellisuutta enemmän. Vastaajista 46 prosenttia arvioi sen bktl-osuuden 0,5-2 prosentiksi kun todellisuus on 0,31 prosenttia", Sundman muistuttaa.

Kansa siis tukee kehitysyhteistyötä ja järjestöt kampanjoivat sen puolesta. Ylioppilaskunnissa ja ammattiosastoissa kerätään tänä keväänä nimiä vetoomukseen ja seurakunnista lähetetään tuhansia postikortteja päättäjille kehitysyhteistyön nostamiseksi lama-ajan kuopasta.

"Vetäytyminen mukamas heikon kansalaismielipiteen taakse on puhdas tekosyy hallituksen omalle tekemättömyydelle", sanoo Sundman.

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat 0,31 prosenttiin bktl:stä vuonna 2000, vaikka hallitus itsekin on asettanut häpeärajakseen 0,34 prosentin tason. Köyhimpien maiden osuus on samalla pudonnut 0,08 prosenttiin bktl:stä. Tilanteeseen kiinnitettiin vakavaa huomiota Brysselin kansainvälisessä LDC-kokouksessa alkuviikosta.

"Koko hallitus on yhteisesti vastuussa tästä nolosta tilanteesta, mutta olemme ministeri Hassin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että nyt olisi hallituksen terävän kärjen vuoro tulla ulos kuoreestaan. Olemme jo pitkään odottaneet pääministeri Lipposen ja valtiovarainministeri Niinistön julkisia kannanottoja suomalaisen kehitysyhteistyön tilasta. Olisiko vihdoinkin näiden kannanottojen aika?" Sundman kysyy.

Hallitusohjelman kulunut fraasi kuuluu, että kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan "taloudellisen tilanteen niin salliessa".

"Ellei nykyinen taloudellinen tilanne salli kehitysyhteistyön lisäämistä, niin mikä sitten", kysyy Sundman. Nyt Suomella on meneillään kahdeksas lihava vuosi.

"Meille on sanottu, että Suomi on vielä liian velkaantunut voidakseen lisätä kehitysyhteistyötään. Vastakysymyksemme on, paljonko valtion velkaa pitää vielä lyhentää, ennenkuin kehitysyhteistyön bkt-osuutta voidaan kunnolla nostaa? Ei kai täydellinen velattomuus ole tavoitteena? Jos tämä otettaisiin teollisuusmaiden yhteiseksi lähtökohdaksi, kehitysyhteistyö loppuisi tykkänään", Sundman hämmästelee.