Kuva:
IStock
Tiedote

Järjestöt vaativat EU:lta tiukempia veroparatiisitalouden vastaisia toimia huippukokouksen alla

EU-maiden johtajat kokoontuvat tällä viikolla keskustelemaan verotuksen ja talouden läpinäkyvyyttä edistävästä lainsäädännöstä. Tehtävää riittää, sillä uusi 13 EU-maan tilannetta tutkinut raportti osoittaa, että verovälttelyn tuomitsevista puheista on edelleen pitkä matka tekoihin.
Kepan tiedote
16.12.2013

Monikansalliset yritykset ovat suurimmaksi osaksi syyllisiä verovälttelyyn, joka maksaa Euroopalle vuosittain noin 1000 miljardia euroa ja kehitysmaille arviolta 660–870 miljardia euroa. Euroopan tasolla raportti osoittaa, että tehtävää veroparatiisitalouden suitsimiseksi on vielä paljon. 

Suomi sijoittuu EU-maiden keskikastiin. Poliittista tahtoa ei puutu, mutta yritysten toiminnan ja omistusten läpinäkyvyyttä ei olla haluttu kunnianhimoisesti edistää. Verovälttelyä vaikeuttavan suuryritysten maakohtaisen kirjanpidon direktiiviä Suomi haluaa lykätä hamaan tulevaisuuteen.

Seuraavan kerran 19. ja 20. joulukuuta kokoontuva Eurooppa-neuvosto lupasi toukokuussa toimia verovälttelyn suitsimiseksi ja talouden läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Tämän viikon kokouksessa tarkoituksena on keskustella siitä, onko edistystä puolen vuoden aikana tapahtunut.

Raportti "Giving with one hand and taking with the other: Europe’s role in tax-related capital flight from developing countries 2013" on kansalaisjärjestöjen 13 EU-maassa tekemän tutkimustyön tulos. Raportissa kartoitetaan erityisesti maiden kantoja yritystoiminnan ja omistuksen läpinäkyvyyttä koskevissa kysymyksissä. Esillä on myös kehitysmaiden asema globaalin veropolitiikan suuntaviivoista sovittaessa. 

"Vaikka EU-johtajat ovat luvanneet panna pisteen verovälttelylle, ovat he epäröineet lupausten toteuttamisen kanssa. Kansainväliset yritykset voivat vielä tänäkin päivänä kiertää verolainsäädäntöä sekä Euroopassa että globaalissa etelässä ja pystyvät piilottamaan miljardeja euroja veroparatiiseihin. Vaadimme EU-päättäjiltä toimia, ennen kuin vielä enemmän rahaa katoaa veroparatiisien salaisuuskäytäntöjen taakse", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson.

Eurooppalaisten velka- ja kehityskysymyksiin keskittyneiden järjestöjen Eurodad-verkoston kokoamasta raportista, selviää että:

  • Tarkastellut EU-valtiot eivät onnistu vaatimaan riittävää läpinäkyvyyden tasoa monikansallisilta suuryrityksiltä, sillä yksikään valtioista ei ole edellyttänyt täyttä maakohtaista raportointivelvollisuutta.    
  • Enemmistö valtioista on vastahakoisia tarjoamaan yleisölle tietoa yritysten, säätiöiden tai rahastojen omistajista toimialueellaan.
  • Valtioiden välinen verotietojen vaihto on harvoin julkista. Kehitysmaat eivät tällä hetkellä ole mukana verotietojen vaihdossa.
  • Yksikään valtioista ei tue tasavertaista kehitysmaiden huomioon ottamista kansainvälisessä verotusta koskevassa päätöksenteossa.

"Vaadimme EU-johtajia vihdoin edellyttämään eurooppalaisia suuryrityksiä julkistamaan keitä niiden omistajat ovat, missä ne toimivat ja mitä veroja ne maksavat. Seuraava askel on varmistaa, että kansainväliset yritykset maksavat reilun osuuden veroistaan sekä EU:ssa että muualla maailmassa", Nilsson sanoo. 

Köyhemmille maille verojen karkaaminen on erityisen vahingollista, sillä enemmän rahaa katoaa niiden kansantalouksista kuin mitä ne vastaanottavat kehitysyhteistyömäärärahoina.

"Samalla kun Euroopan kansalaiset lahjoittavat rahaa köyhyyden vastaiseen työhön kehittyvissä maissa, samoissa maissa toimivat suuryritykset eivät maksa veroja valtavista voitoistaan. Hallitustemme on laitettava loppu sille, että yksi Euroopan käsi antaa samalla kun toinen ottaa pois", Nilsson toteaa.

Lisätietoja