2017-06-euesr
Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt vetosivat tänään hallituksiinsa kunnianhimoisemman taakanjaon puolesta.

Järjestöt EU-ministerikokoukseen osallistuvalle Tiilikaiselle: Suomen ilmastopolitiikan suunnan on muututtava

Donald Trumpin ilmoitettua Yhdysvaltojen vetäytymisestä Pariisin sopimuksesta, on EU:n johtajuus kansainvälisen ilmastopolitiikan kohtalonkysymys.
Kepan tiedote
7.6.2017

Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi on hiilivarastojen ja -nielujen sidottava yhä enemmän ilmakehän hiilidioksidia. Järjestöt toivovat EU:n ympäristöministerikokoukseen ensi viikolla osallistuvalta Kimmo Tiilikaiselta suunnanmuutosta etenkin taakanjakoon sekä maankäyttöön ja metsiin liittyvässä päätöksenteossa.

Pääministeri Sipilä haastoi viikonloppuna suomalaisia pohtimaan oman ilmastotavoitteensa kiristämistä. Nyt valtioneuvostolla on mahdollisuus tarjota puheille katetta ja vähentää suoraan päätöksillään päästöjä sekä edistää hiilinieluja. Tällä hetkellä Suomi ajaa ilmastotavoitteiden kannalta haitallista linjaa eli joustoja taakanjakopuolelle ja hiilinielujen vähentämistä maankäyttöön ja metsiin liittyvässä LULUCF-työssä. Metsien hiilivarastojen ja -nielujen ylläpitäminen sekä kasvattaminen ovat yksi niitä harvoja realistisia keinoja, joiden avulla voidaan saavuttaa “negatiivisia päästöjä” eli vähentää ilmakehän hiilipitoisuutta.

”Kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta, EU ja Suomi vaativat lisää ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Näytön paikka tuli nopeasti, ja nyt Suomi voi lunastaa lupauksensa tai syödä sanansa. Toimilla on kiire, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt erityisesti maailman köyhimpien elämässä”, toteaa Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.

"Suomen metsälinjaukset pyrkivät piilottamaan metsien käytön ilmastovaikutukset. Tutkijat taas ovat kiistatta osoittaneet, että hiilinielujen kasvattaminen on Pariisin sopimuksen kohtalonkysymys. Ministeri Tiilikaisen on nyt muutettava Suomen kurssia ja hyväksyttävä, että EU:ssa huomioidaan metsien käytön muutoksen nettovaikutus ilmastonmuutokseen”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Järjestöjen mukaan LULUCF-asetuksen tulee tuottaa selkeät kirjanpitosäännöt maankäyttösektorin todellisen ilmastovaikutuksen huomioimiseksi. Asetus ei saa vesittää EU:n muiden sektoreiden päästövähennystavoitteita, vaan sen tulee varmistaa, että ilmastotoimet yhteensä vähentävät päästöjä ilmakehään. Lisäksi uskottava LULUCF-asetus varmistaa, että tutkimuksissa todettu bioenergian ilmastovaikutus tulee huomioiduksi EU:n ilmastosääntelyssä.

”Suomi on biotalouden nimissä ajanut kotimaan ilmastopolitiikkaa päin seinää mahdollistaen hiilinielujen puolittamisen. Tämä murskaa pohjan kansainväliseltä ilmastojohtajuudeltamme. Siksi Suomen tulee välittömästi muuttaa kantaansa metsien käytön vertailutason suhteen palauttaakseen luottamuksen hallituksen sitoutumisesta uskottavaan ilmastopolitiikkaan”, sanoo ohjelmapäällikkö Jussi Nikula WWF Suomesta.

Järjestöt peräänkuuluttavat lisäksi tarvetta välitarkastelulle, joka sallii Pariisin sopimuksen hengen mukaisesti ilmastopolitiikan kunnianhimon nostamisen siinä vaiheessa, kun EU toimittaa uuden vuotta 2030 koskevan tavoitteen YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.

Ministeri Tiilikaiselle suunnatun kirjeen ovat allekirjoittaneet Greenpeace Nordic, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

Lisätietoa eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen #EUESR -toimintapäivästä.