Tiedote

Järjestöjen kampanjalla kehitysyhteistyö uuteen nousuun

Juha Rekola
26.4.2001

Juuri julkistetut tiedot sekä Suomen että kansainvälisen kehitysyhteistyön tilasta vuonna 2000 ovat hätkähdyttäviä.

OECD-maiden kehitysapu oli vuonna 2000 keskimäärin 0,22% niiden bruttokansantulosta. Reaalinen pudotus maksatuksissa oli 1,6 prosenttia.

Osuus bruttokansantulosta on jälleen laskenut edellisvuoden 0,24 prosentista ja on siis sama kuin vuonna 1997, joka oli kansainvälisessä kehitysyhteistyössä siihenastinen kaikkien aikojen aallonpohja.

- Koskaan kansainvälisen kehitysyhteistyön historiassa ei rikkaiden maiden apu köyhille maille ole ollut vähäisempää kuin nyt, huomautti Kepan puheenjohtaja pastori Jorma Kukkonen kevätkokouksessa 27.4.

- Tämä on todellisuutta aikana jolloin tuloerot maailmassa kärjistyvät ja nämä samat rikkaat maat omissa julistuksissaan vaativat enemmän ja parempaa kehitysyhteistyötä olennaisena osana globaalia agendaansa.

- Näilläkö eväillä rikkaat OECD-maat kokoontuvat ensi vuonna Meksikoon YK:n kehitysrahoituskonferenssiin vakuuttamaan omaa sitoutumistaan kehitysyhteistyöhön ja köyhyyden puolittamiseen maailmassa vuoteen 2015 mennessä?

Raadollisen todellisuuden keskellä Kukkonen löysi myös ilahduttavia esimerkkejä: Tanskan apu oli viime vuonna kaikkien aikojen korkein, 1,06 % bruttokansantulosta. Myös Ruotsi, Hollanti ja Norja ylittivät 0,8% bktl-osuuden. Iso-Britannia on kasvattanut omaa apuaan 36 prosentilla edellisvuodesta ja on nyt saavuttanut Suomen.

- Suomi valitettavasti ei kuulu näihin maihin joissa myönteistä on tapahtunut. Meidän kehitysyhteistyömme maksatukset putosivat viime vuonna 0,31 prosenttiin bruttokansantulosta, huolimatta kerta toisensa jälkeen annetuista lupauksista ja vakuutteluista, että 0,34%:n alle ei mennä ja siitä pyritään vakavasti ylöspäin.

Viimeksi Suomen kehitysyhteistyö on ollut tällä tasolla 1980-luvun alussa - silloin tehtiin puoluerajat ylittävä poliittinen päätös siitä, että YK:n tavoite 0,7% saavutetaan sen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tänä keväänä mm. työpaikoilla ja korkeakouluissa kerätään SASKin ja SYL:n ja monen muun järjestön organisoimana nimiä vetoomukseen suomalaisen kehitysyhteistön puolesta. Kirkon piirit toteuttavat laajaa postikorttikampanjaa saman tavoitteen puolesta.

- Nämä vasta julkistetut tiedot kehitysyhteistyön todellisuudesta osoittavat, että kansalaisjärjestöillä on tähän kampanjointiin parempi syy kuin koskaan aikaisemmin, sanoi puheenjohtaja Kukkonen.