2017-05-raportti
Kansalaisjärjestöjen edustajat luovuttivat Suomi ja Agenda 2030 -seurantaraportin ministereille Maailma kylässä -festivaaleilla viikonloppuna.
Kuva:
Anna-Stiina Lundqvist/Kepa
Tiedote

Järjestöiltä raportti kestävästä kehityksestä – mallimaan maine koetteilla

Raportti kertoo Suomen nykytilanteesta kestävän kehityksen toimeenpanossa ja tarjoaa päätöksentekijöille konkreettisia eväitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kepan tiedote
29.5.2017

Ihmisoikeusliiton, Kepan, Pelastakaa Lapset ry:n, Plan International Suomen, Sininauhaliiton, Sosten, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Olympiakomitean, Suomen Punaisen Ristin ja WWF Suomen yhteistyössä laatima raportti sisältää politiikkasuosituk­sia niin globaalipolitiikkaan, kansalliseen päätöksentekoon kuin kunta- ja maakuntatason työhön.

Eri sektoreiden sitoutuminen kestävän kehityksen johdonmukaiseen toteutta­miseen ja siitä käytävään dialogiin on vielä kaukana toivottavasta. Esimerkiksi kauppapoliittisia päätöksiä tehdessä on arvioitava niiden vaikutus köyhimpien ihmisten elämään. Järjestöt ovat huolissaan yritysten kautta kanavoidun kehitysyhteistyön tasa-arvovaikutuksista. Suomen tuleekin päästä EU:n sitoumuksen tasolle, jossa vuoteen 2020 mennessä 85 prosenttia kaikesta kehitysyhteistyös­tä sisältää tasa-arvon joko pääasiallisena tai merkittävänä osatavoitteena.

Järjestöjen huomisen Suomessa ei ole leipäjonoja ja ruokahävikki vähenee. Valtion on luotava mahdollisuudet laadukkaaseen ruokahävikin logistiikkaan sekä hyödynnettävä digitalisaation mahdollisuuksia ruokahävikin torjunnassa. Ylipäänsä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee Suomen siirtyä resurssi-intensiivisestä yhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa ja korkean jalostusasteen tuotteita.

Järjestöt näkevät kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut edelleen kansainvälisesti katsottuna Suomen vahvuutena. Kuntien on jatkossa ohjattava palveluita entistä ihmislähtöisemmin: Palvelutarpeen tulee ohjata järjestelmää, ei palvelurakenteen ihmisen käyttäytymistä.

Kunnilla ja maakunnilla on vastuunsa myös vesistöistä:
Tällä hetkellä valtaosa vaelluskalojen lisääntymisjoista on padottu ja kalakannat sel­viävät pääosin istutusten avulla. Toisaalta merialuesuunnittelussa ja rantojen maankäytössä tulee ottaa huomioon vedenalaisen luonnon monimuotoisuusinventaariosta saatu tieto ja tiedon puuttuessa noudattaa varo­vaisuusperiaatetta.

Kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut huoles­tuttavasti, mikä on uhka myös kestävän kehityksen saavuttamiselle. Järjestöt vaativatkin Suomelta aktiivista tukea kansalaisyhteis­kunnan toimintamahdollisuuksille ja työlle globaalisti. Samaan aikaan suomalainen kansalaisyhteiskunta jatkaa vahtikoiraroolissaan seuraamalla ja osallistumalla aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon Suomessa ja maailmalla.

Lisätietoa raportin koostamisesta

Vuosittain ilmestyvä raportti kattaa ne tavoitteet, joihin kulloisenkin vuoden korkean tason Agenda 2030 -kokous (HLPF) paneutuu. Heinäkuussa 2017 kokouksessa käsitellään tavoitteet 1 Ei köyhyyttä, 2 Ei nälkää, 3 Hyvä terveys, 5 Sukupuolten välinen tasa-arvo, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureita, 14 Veden­lainen elämä sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus.

Raportti on tehty yhteistyössä siten, että kukin järjestö vastaa omista osaamisalueistaan. Ra­portin työstämiseen on osallistunut myös joukko muita järjes­töjä. Kepa on toiminut raportin kokoajana ja vastaa tavoitteen 17 Yhteistyö ja kumppanuus tekstistä. Raportti julkaistaan englanniksi High Level Political Forumissa osana kansainvä­lisen Social Watch -verkoston Spotlight-raporttisarjaa.

Raportti luovutettiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle Maailma kylässä -festivaalien päättäjäpaneelissa 27.5.2017.

Agenda 2030 – kansalaisjärjestöjen seurantaraportti 2017