sulanutta jäävuorta meressä
Jökulsárlón-jäätikkölaguuni Islannissa on muodostunut jäävuoren sulamisvesistä. Ilmastonmuutos kiihdyttää jäätiköiden sulamista.
Kuva:
Eskinder Debebe
UN Photo
Tiedote

Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen – Suomen tuettava köyhien maiden ilmastotoimia

Lämpötilannousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta. Suomen tulee nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoitus riittävälle tasolle.
5.10.2018

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC tänään julkaisema raportti sanoo selkeästi, että lämpötilan nousu on rajoitettava Pariisin sopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen.  

”Kaksi astetta ei ole enää turvaraja, vaan meidän on rajoitettava lämpeneminen 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti”, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan ilmasto-oikeudenmukaisuuden asiantuntija Hanna Aho.    

Hillitsemällä ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen arviolta 100 miljoonaa ihmistä välttyisi veden puutteelta, merenpinnan nousu hidastuisi ja miljoonien rannikkoseuduilla asuvien ihmisten kodit säästyisivät. Jokainen puolen asteen nousu aiheuttaa huonompia satoja ja heikentää ruokaturvaa.

Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät jo nyt kaikkein eniten maailman köyhimmät ihmiset matalan tulotason maissa, eli ne ihmiset, jotka ovat aiheuttaneet ilmastonmuutosta kaikkein vähiten.

“Tutkijat ovat nyt antaneet toivon ja kiireellisyyden viestin. Monet ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset voidaan välttää nopeilla ja tiukoilla päästövähennyksillä. Tarvittava teknologia on saatavilla, mutta muutos vaatii nopeaa poliittista toimintaa ja talouden rakenteiden uudistamista.”

Suomi ja EU ovat sitoutuneet tukemaan taloudellisesti maailman köyhimpien ja haavoittuvimpien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kuitenkin Suomen ilmastorahoitus on siirtynyt vahvasti pois köyhimpiä maita eniten hyödyttävästä lahjamuotoisesta tuesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta.

Aikaisemmin Suomi on ohjannut päästökaupasta saatavat tulot kehitysmaiden ilmastotoimiin, mutta nyt tulot ohjataan takaisin energiaintensiiviselle teollisuudelle.

”Tämä on pois kehitysmaiden köyhimpien ihmisten tukemisesta ilmastonmuutoksen edessä”, Aho sanoo.  Nykypolitiikalla Suomen omien kokonaispäästöjen arvioidaan pysyvän ennallaan vuoteen 2030 asti tai jopa kasvavan.

”Maailma, jossa ilma on puhtaampi, ihmiset ovat terveempiä ja ekosysteemit parantuvat on yhä mahdollinen. Suomen hallituksen on lopetettava osaoptimointi esimerkiksi metsäasioissa ja lopetettava fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltto ja kasvatettava metsien ja muiden ekosysteemien hiilinieluja”, Aho vaatii.  

EU:n ympäristöministerit tapaavat huomenna 9.10. keskustellakseen EU:n osuudesta ilmastotoimissa.

”EU:n ympäristöministerien on otettava ilmastopaneelin viesti tosissaan ja sitouduttava 1,5 asteen mukaiseen päästövähennyspolkuun. Tämä tarkoittaa hiilineutraaliuutta vuoteen 2040 mennessä ja sen jälkeen hiilinielujen kasvattamista päästöjä suuremmiksi. Syksyllä 2019 alkavalla EU-puheenjohtajakaudella Suomella on mahdollisuus tuoda ilmasto EU:n päätöksenteon kärkiteemaksi ja jättää näin jälkensä historiaan”, Aho sanoo. 

Lisätietoja

Hanna Aho
Asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus
+358 50 317 6686
hanna.aho@kepa.fi