Ilmastotavoitteet jäivät hiiliteollisuuden jalkoihin Varsovan kokouksessa. Kuva: iStockphoto.
Tiedote

Järjestöt: Hiiliteollisuus jyräsi ilmastotavoitteet ilmastokokouksessa

Varsovan yliajalle venyneet ilmastoneuvottelut päättyivät pettymykseen lauantaina 23. marraskuuta. Polttavasta kiireestä ja kokousta varjostaneesta Filippiinien hirmumyrskystä huolimatta kokous ei antanut lisäpontta päästöjen vähentämiselle tai riittävälle ilmastorahoitukselle.
Kepan tiedote
23.11.2013

Tiukkoja päästövähennyksiä vastustava kivihiili-, öljy- ja kaasuteollisuus oli kokouksessa vahvasti läsnä. Isäntämaa Puola järjesti kivihiiliteollisuuden kokouksen samaan aikaan ilmastoneuvotteluiden kanssa ja ilmoitti perustavansa energiapolitiikkaansa hiileen vuoteen 2060 asti.

"YK:n 19. ilmastokokous tullaan muistamaan Puolan sysimustana hiilikonferenssina. Ilmastokokouksessa esiteltyjen tutkimusten mukaan valtaosa olemassaolevista fossiilisista polttoainevaroista on jätettävä käyttämättä, jos ilmastokatastrofi halutaan välttää", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan Varsovan kokouksen epäonnistumisesta ovat vastuussa YK:n ilmastosopimuksen kaikki osapuolet.

Japani irtisanoutui päästövähennystavoitteistaan ja Australia ilmoitti jo kokouksen alussa, ettei aio antaa lisää rahaa ilmastotoimiin ja pyrkii heikentämään ilmastolainsäädäntöään. Kehitysmaaryhmän nousevat taloudet Kiina ja Intia tukkivat neuvotteluissa tien kohti kunniahimoista uutta ilmastosopimusta vuonna 2015.

Rikkaat maat luistamassa rahoituslupauksistaan

Samalla vesitettiin kehitysmaiden kynnyskysymykseksi nostama ilmastorahoitus. Teollisuusmaat eivät esittäneet konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitettu rahoitus nostetaan sovitulle 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.

"Teollisuusmaat pääsivät rahoitusvelvoitteistaan kuin koira veräjästä. Tämä tarkoittaa, ettei ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa kamppaileville ihmisille ole jatkossakaan luvassa riittävää tukea", toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje Kepasta.

"Rahaa on, mutta on eri asia, mihin se laitetaan. Valtiot tukevat ympäristölle tuhoisaa öljy- ja hiiliteollisuutta moninkertaisesti ilmastorahoitukseen tai uusiutuvaan energiaan nähden", Purje jatkaa.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan lohdutonta tilaa ei juuri paranna, että trooppisen metsäkadon torjumisesta saatiin sopu pitkän neuvottelun jälkeen. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten käsittelyä varten perustetaan mekanismi, jonka toiminta ja rahoitus jäivät vielä epäselviksi.

Suomen ja EU:n tiukennettava ilmastopolitiikkaansa

"Myös Suomen ja EU:n on katsottava peiliin. Nykyisellään EU:lla ei ole mitään merkittävää annettavaa neuvotteluissa. Siksi EU:lla ei ole voimaa taivutella Kiinaa ja Intiaa vähentämään omia päästöjään lähivuosikymmeninä”, Purje sanoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen ilmastopolitiikka on vanhoista EU-maista toiseksi huonointa. Suomen tulee välittömästi nostaa päästövähennystavoitettaan ja säätää vahva ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten johdonmukainen ja ennustettava toteutuminen, järjestöt vaativat.

Varsovassa nähtiin myös ennennäkemätön ulosmarssi, kun neuvottelujen hitaaseen etenemiseen turhautunut joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä käveli ulos ilmastokokouksesta torstaina 21. marraskuuta.

Varsovassa ei päätetty riittävän tiukkaa aikataulua, jolla maiden on ilmoitettava päästövähennystavoitteistaan ennen Pariisin kokousta vuonna 2015.

"Järjestöt vaativat entistä voimakkaammin likaisen energian käytön lopettamista myös Suomessa, jotta emme ajaudu tulevaisuuteen, jossa hirmumyrsky Haiyanin kaltaiset tapahtumat ovat arkipäivää", Bruun sanoo.

Toimituksille tiedoksi

  • Yhteenveto ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tavoitteista Varsovan ilmastokokoukselle ja kokousta seuraava blogi: http://ilmasto.org/varsova
  • Puolan pääkaupungissa Varsovassa 11.-23.11. 2013 järjestettyä YK:n ilmastokokousta seurasivat Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, 350 Suomi ja ilmasto.org -ilmastosivusto.

Lisätietoja Varsovassa

  • Sanna Autere, tiedottaja, Kepa, puh. +358 50 617 6721
  • Otto Bruun, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. +358 50 345 4411 (tie kohti globaalia ilmastosopimusta, metsäkato ja REDD+ -kysymykset)
  • Henri Purje, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa, puh. +358 50 317 6686 (ilmastorahoitus, ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset, tie kohti globaalia ilmastosopimusta)

Lisätietoja Suomessa

  • Malva Green, ympäristökasvatuspäällikkö, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
  • Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Maan ystävät, puh. 044 576 9999
  • Kaisa-Reeta Koskinen, energiavastaava, Greenpeace Nordic, puh. 040 764 1012
  • Rilli Lappalainen, pääsihteeri, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, puh. 050 561 3456
  • Sarianna Mankki, aktiivi, 350 Suomi, puh. 050 369 5680
  • Liisa Selvenius-Hurme, puheenjohtaja, Ilmastovanhemmat, puh. 050 410 4201