Hallitus sortui kehitysaputilastojen kaunisteluun

Budjettiriihessä päätettiin torstai-iltana leikata varsinaista kehitysyhteistyötä ja lohkaista iso siivu kehitysavusta käytettäväksi turvapaikanhakijoihin Suomessa.
Kepan tiedote
28.8.2009

Hallitus päätti torstaisessa budjettiriihessä, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokuluista yhä suurempaa osaa kutsutaan kehitysyhteistyöksi. Riihessä leikattiin aluksi ensi vuodelle suunnitelluista varsinaisista kehitysyhteistyörahoista 60 miljoonaa. Myöhemmin päätettiin kirjata niin sanottuihin muihin kehitysyhteistyömenoihin 39 miljoonaa pakolaisten vastaanottokuluja, joista noin 20 miljoonaa on lisäystä vuoteen 2008.

"On mielestämme kyseenalaista kutsua näitä 39 miljoonaa kehitysyhteistyöksi. Varat eivät päädy varsinaiseen köyhyyden vähentämiseen, siksi tämä on mielestämme selvää tilastojen kaunistelua", sanoo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan viestintä- ja kampanjajohtaja Mika Railo.

Pakolaiskuluihin voidaan jatkossa laskea kolmesta kehitysmaasta (Afganistan, Irak ja Somalia) tulevien turvapaikanhakijoiden ensimmäisen vuoden kuluja riippumatta siitä, saavatko he myönteisen vai kielteisen päätöksen. Aiemmin kehitysyhteistyöksi on laskettu vain myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, kehitysmaista tulevien, pakolaisten ensimmäisen vuoden kulut.

Nyt tehtyä muutosta on perusteltu käytäntöjen yhtenäistämisellä muiden Pohjoismaiden kanssa. "Tämä on harhaanjohtavaa, sillä muut Pohjoismaat ovat jo kauan pitäneet kehitysyhteistyömäärärahansa yli 0,7 % osuuden BKTL:stä", Railo huomauttaa. Tämän hetkisten arvioiden mukaan Suomi laahaa muiden Pohjoismaiden perässä noin 0,53 prosentillaan. "Esimerkin ottaminen muista Pohjoismaista siinä, kuinka muita kehitysyhteistyömenoja kirjataan, edellyttäisi esimerkin ottamista myös kehitysyhteistyön  0,7-tavoitteen kohdalla."

Kepan mielestä Suomen aikaisempi kirjaamistapa on ollut hyvä, koska aputilastojen kaunistelu on jäänyt vähäiseksi. "Nyt tehty päätös antaa väärän kuvan kansalaisille suomalaisen kehitysavun määrästä ja sisällöstä", Railo sanoo.

Taustafaktat

  • Suuri osa työllisyyspaketin vaatimista valtion menojen uudelleenkohdennuksista otettiin kehitysyhteistyövaroista, vaikka niiden osuus valtion budjetista on vain noin kaksi prosenttia.
  • Varsinaisen kehitysyhteistyön leikkaaminen alunperin vuodelle 2010 suunnitellusta määrästä vastaa yli neljäsosaa paketin 230 miljoonan kokonaissummasta.

Toimituksille tiedoksi

Lisätietoja

  • Viestintä- ja kampanjajohtaja Mika Railo 040-5903446