Tiedote

G20-ryhmä on syönyt sanansa

G20-maiden päämiehet kokoontuvat Pittsburghiin 24.-25.9. pohtimaan talouskriisiä. Ryhmän edellisessä kokouksessa kehitysmaille annetuista lupauksista valtaosa on vielä toteuttamatta, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan koostamasta ajankohtaiskatsauksesta.
Kepan tiedote
23.9.2009

Johtavien teollisuusmaiden ja nousevien talouksien G20-ryhmän tähänastiset toimet eivät esimerkiksi pysäytä laitonta pääomapakoa kehitysmaista veroparatiiseihin ja kehitysmaille suunnattu hätärahoituskin on jäänyt paljon luvattua pienemmäksi.

"Positiivista on se, että G20-ryhmä puhuu oikeista asioista, mutta se ei ole ainakaan vielä tehnyt tarvittavia johtopäätöksiä. Ryhmän Lontoon-kokouksessa huhtikuussa julistettiin esimerkiksi pankkisalaisuuden aika päättyneeksi. Käytännössä kuitenkin kehitysmaista laittomasti veroparatiiseihin lähteviä rahavirtoja ei ole kunnolla edes yritetty pysäyttää", toteaa kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kepasta.

Lontoon-kokouksen jälkeen niin sanotut veroparatiisien mustat listat ovat lyhentyneet. Listoilta on päässyt pois solmimalla 12 sopimusta verotietojen vaihdosta muiden maiden kanssa. Veroparatiisien varjotaloudesta akuuteimmin kärsivät köyhimmät kehitysmaat eivät pysty tiedonvaihtosopimuksia neuvottelemaan tai soveltamaan. Niiden soveltaminen on vaikeaa myös rikkaille maille.

Hätälainojen ehdot estäneet elvytyksen

Pittsburghin-kokouksen aattona on jo alettu keskustella elvytyksen hallitusta lopettamisesta. Useissa elvytystä kipeästi kaivanneissa kehitysmaissa ei toimenpiteitä koskaan edes pystytty aloittamaan, koska Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on soveltanut niissä päinvastaista politiikkaa. IMF on vaatinut pientuloisilta mailta hätälainojen ehtona muun muassa julkisen sektorin kutistamista, palkkojen jäädyttämistä ja elintarvikkeiden hintojen nousun siirtämistä kansalaisten maksettavaksi.

"IMF ei joistain muutoksista huolimatta ole pystynyt kunnolla uudistamaan talousehtojaan, jotka sen oma arviointilaitos tyrmäsi jo 2008. G20 on nostanut järjestön keskeiseksi lamantorjuntatyökaluksi ja sitä on kehuttu tehokkaaksi, mutta Pittsburghissa pitäisi panna vauhtia järjestön toimintaperiaatteiden ja valtasuhteiden uudistamiseen", toteaa Ylönen.

Rahoituslupaukset jääneet toteutumatta

Maailmanpankin uusimman arvion mukaan kehitysmaiden budjettivaje voi kriisin seurauksena nousta pahimmassa tapauksessa jopa 635 miljardiin dollariin vuoden loppuun mennessä. Lontoon-kokous lupasi kanavoida köyhimmille kehitysmaille 50 miljardia uutta rahoitusta. Todellisuudessa summasta vain noin 20 miljardia on uutta rahaa ja sekin valtaosin lainaa, ei apua. Loppu on muun muassa aiemmin päätettyä rahoitusta, joka nimettiin uudelleen "talouskriisitueksi".

Vastaavasti Lontoossa luvattiin, että IMF:n kullan myymisestä saadut usean miljardin dollarin lisätulot käytettäisiin köyhimpien kehitysmaiden auttamiseen, mutta tähän mennessä vain 785 miljoonan osuus kultamyynnin tuotoista on varmistunut käytettäväksi tähän tarkoitukseen.

Toimituksille tiedoksi

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen, puh. 040 761 8925
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 339 5860