Tiedote

G20 jätti kehitysmaiden talousongelmien ratkaisun puolitiehen

Lontoon G20-kokouksen lopputulos ylitti ennakko-odotukset, mutta kriisistä pahiten kärsivien kehitysmaiden talousongelmien ratkaiseminen jäi puolitiehen. Esimerkiksi kehitysmaiden hyödyt veroparatiisien vastaisista toimista jäävät pieniksi, muistuttaa Kepa.
Kepan tiedote
3.4.2009

200904_g20_levea.gif
Johtavien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-kokous päätti torstaina 2. huhtikuuta liudasta uudistuksia, joita kehitysjärjestöt ovat ajaneet aina Aasian 1990-luvun lopun talouskriisistä lähtien. Tällaisia aloitteita ovat kansainvälisten rahoituslaitosten demokratisointi ja veroparatiiseihin puuttuminen.

Kokouksessa päätettiin muun muassa 1 100 miljardin dollarin uudesta elvytysrahasta valuuttarahasto IMF:lle ja muille rahoituslaitoksille. Rahasta 50 miljardia dollaria luvattiin "kehityksen turvaamiseen". Summa on suurempi kuin odotettiin, mutta silti vain vajaa neljäsosa kehitysmaiden rahoitusvajeesta, joka on parhaankin skenaarion mukaan yli 200 miljardia.

"Summa ei riitä oikaisemaan kehitysmaiden julkisen talouden syöksykierrettä vientitulojen, siirtolaisten rahalähetysten ja ulkomaisten investointien huvetessa", toteaa kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Ylönen muistuttaa myös, että rahan kanavoimisen aikataulu on vielä auki, vaikka nyt tarvittaisiin nopeita toimia. Lisäksi suurin osa 50 miljardista on lainaa, ei apua.

"Kehitysmaiden talouspolitiikkaa rajaavien haitallisten lainaehtojen uudistamista pitää jatkaa. Vastaavasti IMF:n ja Maailmanpankin päätöksentekouudistusten toteutustapa jätettiin auki", Ylönen kertoo.

Veroparatiisipäätös jätti yhä porsaanreikiä

Veroparatiiseista G20-kokous totesi suureellisesti, että pankkisalaisuuden aika on ohi.

"Tämä on merkittävä askel eteenpäin, eikä sen enempää valtionpäämiesten muutaman tunnin kokoukselta ehkä voikaan odottaa, kun esimerkiksi Kiina suojeli raivokkaasti Macaota ja Hongkongia", Ylönen arvioi.

Uudistuksen toteutustapa jättää monia porsaanreikiä eikä hyödytä kovinkaan paljon kehitysmaita. Tietopyyntöihin rikostapauksissa tullaan vastaamaan paremmin, mutta automaattista tiedonvaihtoa ei laajenneta.

"Kehitysmaiden mahdollisuudet neuvotella tiedonvaihtosopimuksia ja selvittää veronkiertotapaukset ovat heikot, kun siihen eivät pysty edes rikkaat maat. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Jerseyn välistä tiedonvaihtosopimusta on tiettävästi käytetty vain viisi kertaa vuoden 2001 jälkeen", Ylönen kertoo.

Kokouksessa päätettyä yli tuhannen miljardin dollarin elvytyspakettia on pidetty tähtitieteellisenä. Ylönen kuitenkin huomauttaa, että se vastaa "vain" kehitysmaista vuosittain etupäässä veroparatiiseihin lähtevää laitonta pääomapakoa. Tätä pääomapakoa G20:n päätökset eivät vielä pysäytä.

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen, puh. 040 723 1118
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 339 5860

Toimituksille tiedoksi

  • Kepan tuoreessa Talouskriisin globaalit ratkaisut -ajankohtaiskatsauksessa käsitellään talousmyllerryksen vaikutuksia kehitysmaihin sekä esitetään suosituksia siitä, miten kriisiin tulee vastata.