Tiedote

Finanssikriisi toi esiin kauppapolitiikan kipupisteet

Finanssikriisi koettelee uskoa markkinoiden itsesäätelyyn. Nyt on aika uusia myös kansainvälisen kauppapolitiikan yksioikoista ajattelua, joka on lisännyt kehitysmaiden haavoittuvuutta talouskriiseille, arvioidaan Kepan tuoreessa raportissa.
Kepan tiedote
12.11.2008

Kauppaneuvotteluissa EU on taivutellut kehitysmaita luottamaan ulkomaankauppaan ja talouden vapauttamiseen hyvinvoinnin lähteenä. Uhkaava taloustaantuma huolestuttaa erityisesti vientiriippuvaisia kehitysmaita, ja finanssikriisi on jo tyrehdyttänyt kaupankäynnille välttämättömän lyhytaikaisen lainoituksen. Tilanne asettaa kyseenalaiseksi EU:n ajaman kauppapolitiikan.

"Vapaakauppa lisää kansainvälisten taloussuhdanteiden vaikutuksia köyhyyteen. Siksi kehitysmaille pitäisi antaa aikaa kehittää kilpailukykyään ja sosiaalisia turvaverkkojaan ennen kaupan vapauttamista. Ruuan tuotannossa viennin korostamisesta kannattaisi luopua kokonaan", toteaa "Kauppapolitiikan globaalit kipupisteet" -raportin kirjoittaja, kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.

Finanssikriisi osoittaa myös palvelualojen nopean vapauttamisen riskit. Euroopan unioni on puskenut neuvotteluissa voimalla muun muassa pankkisektorien avaamista kansainvälisille pankeille. Pankkien intressit eivät kuitenkaan ole aina samat kuin yhteiskunnan tarpeet.

"Esimerkiksi pankkipalveluissa tarvitaan vahvempaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kuin mitä kauppaneuvotteluissa on ajettu. Vaikka yksityinen sektori on talouskasvun moottori, säätelyä tarvitaan hillitsemään riskinottoa ja varmistamaan palveluiden saatavuus köyhimmille ihmisille", Nahi sanoo.

Suomalaiset ovat havainneet kauppapolitiikan uudistamistarpeen. Vain aniharva (5 %) suomalainen uskoo, että kansainväliset kauppasäännöt ovat yhtä reiluja rikkaille ja köyhille maille, ilmenee Kepan teettämästä mielipidekyselystä. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan usko kauppasääntöjen reiluuteen on sitä heikompi, mitä korkeammin koulutetusta vastaajasta on kyse.

Alueelliset neuvottelut huolestuttavimpia

Koska monenväliset neuvottelut Maailman kauppajärjestö WTO:ssa ovat edenneet tahmeasti, EU:n mielenkiinto on kohdistunut alueellisiin kauppasopimuksiin. Kehitysnäkökulmasta huolestuttavimpia EU:n kauppaneuvotteluista ovat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa käytävät EPA-neuvottelut.

EU vaatii alueellisissa kauppasopimuksissa palvelukaupan vapauttamista merkittävästi WTO-neuvotteluita laajemmin. Lisäksi jopa köyhimpiä maita on vaadittu päästämään siirtymäajan jälkeen 80 prosenttia tuonnista tulleitta markkinoilleen.

"Esimerkiksi enemmistö Afrikan pientuottajista on joutumassa suoraan kilpailuun tuettujen eurooppalaisten elintarvikkeiden sekä korkeasta teknologiasta ja koulutustasosta hyötyvien teollisuus- ja palvelutuottajien kanssa", Nahi kertoo.

"Hammas hampaasta" -taktikointi jumitti WTO:n

Kehityskierrokseksi nimitetyt kauppaneuvottelut WTO:ssa ovat mahdollisuus tarttua kauppapolitiikan kipupisteisiin, mutta Dohassa vuonna 2001 aloitetut neuvottelut ovat toistaiseksi olleet perinteistä "hammas hampaasta" -taktikointia.

"Kehitysmailta vaaditaan markkinoidensa nopeaa avaamista teollisuus- ja palvelualoilla, mutta maataloudessa ei olla valmiita uudistuksiin. Viime ministerikokouksessa kompastuskivenä oli kehitysmaiden oikeus suojata omaa maataloustuotantoa, eli elinkeinoa, joka työllistää keskimäärin 60-70 prosenttia niiden väestöstä", Nahi kertoo.

"Kehitysmaille kauppaneuvottelujen väännöt ovat toisinaan kirjaimellisesti elämän ja kuoleman -kysymyksiä", Nahi jatkaa.

Finanssikriisin synnyttämää epävarmuutta on jo ehditty käyttää keppihevosena kehitysmaiden painostamisessa sopimukseen WTO:ssa. Muun muassa Pohjoismaiset kauppaministerit vaativat neuvotteluiden kiirehtimistä Helsingissä 27. lokakuuta.

"Vapaakaupan kiirehtiminen finanssikriisin varjolla on epäloogista. Maailmantalous ei tarvitse lisää ideologisia selkäydinreaktioita tai nopeaa liberalisointia. Tarvitaan käytännöllistä politiikkaa, joka vähentää talouden haavoittuvuutta ja äärimmäistä köyhyyttä", Nahi sanoo.

Toimituksille tiedoksi:

  • "Kauppapolitiikan globaalit kipupisteet" -raportti (pdf)
  • Taloustutkimukselta tilatussa mielipidetiedustelussa haastatelluita kysyttiin "Uskotteko, että kansainväliset kauppasäännöt ovat yhtä reiluja rikkaille ja köyhille maille?".
  • Tulokset: 5 % kyllä, 88% ei ja 7 % ei osaa sanoa
  • Usko kauppasääntöjen epäreiluuteen nousee koulutustason mukana. Korkeakoulutetuista suomalaisista vain 2-3 prosenttia pitää kauppasääntöjä reiluina.
  • Ammattiaseman puolesta usko epäreiluuteen on vahvin yrittäjien ja johtavassa asemassa olevien joukossa. Heistä 93 prosenttia pitää sopimuksia epäreiluina.
  • Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1007 suomalaista lokakuun alussa (1.-10. lokakuuta).
  • Tutkimuksen virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
  • Tarkempi erittely tutkimustuloksista (pdf)

Lisätietoja:

  • Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, puh. 040 772 4247
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 339 5860