Tiedote

EU:n perustuslaki tuo muutoksia kauppapolitiikkaan

Kansalaisjärjestöjen tulkinnan mukaan luonnoksessa esitetään kauppapolitiikan siirtämistä hyvinvointipalveluja myöten EU:n komission toimivaltaan.
Saara Henriksson
1.9.2003

"Kauppapolitiikan välinein ei tehdä päätöksiä, jotka eivät kauppapolitiikan alaan kuulu", vakuutti alivaltiosihteeri Pekka Lintu ulkoministeriön kauppapoliittiselta osastolta. EU:n perustuslaki ja kauppapolitiikka puhuttivat seminaarissa Tampereella syyskuun alussa.

Lintu on ollut mukana muotoilemassa Suomen hallituksen selontekoa EU:n perustuslakiluonnoksesta. Hallitus antaa esityksensä eduskunnalle 2.9. ja eduskunnan lähetekeskustelu käydään 3.9.

Perustuslakiluonnoksessa kauppapolitiikan suhde luonnoksen muuhun sisältöön on vaikea sovittaa yhteen. Filosofi Thomas Wallgren kritisoi hallituksen selonteon epäselvää esitystapaa, kun on puhe peruspalvelujen turvaamisesta. Hän kysyi, miten voidaan estää se, että kauppapolitiikan alueella tehdyt päätökset eivät vaikuta muihin aloihin.
 

Kauppapolitiikka palveluja myöten EU:lle?



EU:n perustuslakiluonnoksen tulkinnasta käydään jatkuvasti kiistaa. Selvää on, että luonnoksessa EU:n toimivaltaa laajennetaan jäsenmaihin nähden. EU:n perustuslakia valmistelleen tulevaisuuskonventin puheenjohtajiston heinäkuussa antamassa esityksessä kauppapoliittinen päätöksenteko luovutettaisiin EU:n komissiolle. Lisäksi terveys-, sosiaali-, koulutus- ja kulttuuripalvelut siirrettäisiin kauppapolitiikan toimivaltaan.

Alkuvuodesta voimaan tulleessa Nizzan sopimuksessa palvelujen kauppaan liittyvät päätökset kuuluvat vielä ”yhteisön ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan”, eli niistä päättäminen edellyttää yksimielisyyttä. Konventin johto on esittänyt, että EU:n perustuslaissa ”jaetulla toimivallalla” tarkoitettaisiin sitä, että unionilla on oikeus tehdä laillisesti ja oikeudellisesti sitovia päätöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin vain unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten toimeenpanemiseksi.

Sisältökysymykset jääneet vaille huomiota


Keskustelussa EU:n perustuslaillisen sopimuksen valmistelusta sisältökysymykset, kuten kauppapolitiikka, ovat jääneet presidentti- ja komissaarikysymyksen varjoon. Tulevaisuuskonventin aikataulu petti, ja politiikkakysymykset käsiteltiin hyvin nopeasti yliajalla. Jäsenmaiden parlamenteilla ei ollut riittävästi aikaa paneutua niihin tai edes käsitellä kaikkia aiheita.

Suomessa konventin työskentelyyn ei alussa osattu suhtautua vakavasti, koska ajateltiin, että varsinainen vaikuttaminen tapahtuu hallitustenvälisessä konferenssissa, jossa EU:n perustuslaista päätettään. Kuitenkin suurien muutosten läpi saaminen konferenssissa on epätodennäköistä.

Seminaarissa myöhemmin puhuneen Suvi-Anne Siimeksen mukaan auttaisi, jos kauppapoliittisesti kriittisen massan nouseminen pystyisi painostamaan hallitustenvälistä konferenssia. Siimeksen mukaan painetta palvelujen ja hyvinvointiyhtesikunnan säilyttämisestä on pidettävä yllä omasta kauppapolitiikasta kiinni pitämiseksi.