Kuva:
Shutterstock
Tiedote

EU:n kehitysyhteistyövarat ennätyksellisen alhaiset

EU-maat leikkasivat apua 500 miljoonalla eurolla viime vuonna, selviää tänään julkaistusta raportista. Maailman köyhät kärsivät kehitysyhteistyön leikkauksista, varoittavat järjestöt.
Kepan tiedote
25.6.2012

Vain yhdeksän EU-maata saavutti kehitysyhteistyösitoumuksensa viime vuonna, selviää tänään julkaistusta AidWatch-raportista. Suomi ylsi juuri ja juuri EU:n yhteiseen välitavoitteeseen, joka oli 0,51 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2011. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus laski vuosien 2010 ja 2011 välillä 0,55 prosentista 0,52 prosenttiin bruttokansantulosta. Leikkauksista kärsivät eniten maailman köyhimmät ihmiset.

EU-maiden kehitysyhteistyön määrä laski 500 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Isot EU-maat kuten Saksa ja Ranska eivät yltäneet EU:n tavoitteeseen: niiden kehitysyhteistyövarat jäivät alle 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Peräti 11 jäsenmaata leikkasi kehitysyhteistyöstä ja yhdeksän maata aikoo leikata tukea tänä vuonna.

Myös kehitysyhteistyön laadussa on parantamisen varaa. Paisuttelun vuoksi peräti 14 prosenttia EU:n kehitysyhteistyöstä ei todellisuudessa koskaan saavuttanut maailman köyhimpiä. Useat maat kaunistelevat kehitysyhteistyölukujaan laskemalla avuksi muun muassa velkahelpotuksia sekä pakolaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottamisesta syntyviä kuluja. Tällaisen numeroilla kikkailun takia ainakin seitsemän miljardia euroa apua jäi kehitysmailta saamatta.

Suomi luisumassa 0,7 prosentin tavoitteesta

Suomi ei näillä näkymin saavuta kehitysyhteistyön 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta määräaikaan mennessä eli vuonna 2015 — huolimatta siitä, että tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan. Viime syksynä hallitus jäädytti vuosien 2013—2014 määrärahat euromääräisesti vuoden 2012 tasolle. Kevään kehysriihessä kehitysyhteistyöstä päätettiin lisäksi leikata 30 miljoonaa euroa vuonna 2015.

"Suomen tulee ehdottomasti pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan ja nostaa kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä", vaatii Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Ruotsi ja Tanska esimerkkimaita – myös Baltian maat nostivat apuaan

Ruotsi, Tanska ja Luxemburg ovat ainoat EU-maat, jotka antavat kehitysapua yli prosentin bruttokansantulosta. Lisäksi 0,7 prosentin tavoiteosuuden on ylittänyt Hollanti ja EU:n ulkopuolisista maista Norja. Suomi on jäänyt kauas jälkeen muista edistyksellisistä pohjoismaista.

Myös uusista EU-maista monet pystyivät nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojaan merkittävästi. Viro lisäsi kehitysyhteistyötään 26 prosenttia ja Liettua 37 prosenttia.

Köyhyyden poistaminen tärkeää myös talouskriisin aikana

Suomen osuuden AidWatch-raportista koonneet Kepa ja Kehys ry vaativat, että Suomi muiden EU-maiden lailla pitää lupauksensa maailman köyhille.

Taloustutkimuksen viime vuonna toteuttama mielipidemittaus osoittaa, että kehitysyhteistyöllä on suomalaisten vankka kannatus — 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä.

”Rio+20-huippukokouksessa maailman johtajat sitoutuivat kestävään kehitykseen. Sitä ei tulla saavuttamaan kehitysyhteistyöstä leikkaamalla. Köyhyyden poistaminen on yhteinen globaali etumme. Nyt on aika osoittaa, että ongelmien selättämiseen löytyy myös poliittista tahtoa”, Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen sanoo.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen AidWatch-raportti tarkastelee EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua.

Lisätietoja

Pauliina Saares
kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa
040 8258 516

Reetta Helander
tiedottaja, Kehys ry
046 8515 975