Tiedote

EU:n kehitysapulupaukset yhä kauempana todellisuudesta

Kepa kritisoi Suomea huonon esimerkin antamisesta muille. Avun määrän lisäksi EU-maiden pitäisi kiinnittää huomiota sen laatuun.
Kehys ry:n tiedote
22.5.2008

Suomen ja muiden EU-maiden kehitysyhteistyövarat ovat yhä kauempana maiden itselleen asettamasta minimitavoitteesta. Jos suuntaa ei muuteta, kehitysmaat saavat vuoteen 2010 mennessä todellista apua noin 75 miljardia vähemmän kuin on luvattu, varoittaa tuore eurooppalainen kansalaisjärjestöraportti.

EU-maat ovat jääneet pahasti jälkeen omasta minimitavoitteestaan nostaa apu vähintään 0,51 prosenttiin bruttokansatulosta vuonna 2010, todetaan torstaina 22. toukokuuta julkaistussa raportissa "No Time to Waste: European Governments behind schedule on aid quantity and quality". Maiden kehitysapu kääntyi viime vuonna laskuun ja luvattua apua jäi antamatta yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä.

"Summalla olisi voitu esimerkiksi pelastaa ne 11 miljoonaa lasta, jotka kuolevat vuosittain täysin hoidettavissa oleviin sairauksiin", toteaa pääsihteeri Rilli Lappalainen Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksestä.

Raportissa todetaan, että peräti 18 EU:n jäsenmaata, muun muassa Suomi, jäi käytännössä tavoitteesta nostaa kehitysapuprosenttiaan viime vuonna. Noloimman tuloksen teki Iso-Britannia, jonka apu romahti kolmanneksen. Ranska ja Belgia pudottivat kehitysapuaan yli 10 prosenttia.

"Myös Suomen on nyt todella petrattava ja ilmoitettava sitovat aikataulut vuosittaisille lisäyksille. Toimettomuudellaan Suomi antaa muillekin maille tekosyyn kasvattaa sanojen ja tekojen välistä kuilua entisestään", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Espanja ja Liettua näyttävät vuonna 2007 muille mallia kasvattamalla apuaan yli kolmanneksen.

Velkahelpotukset nostaneet aiemmin apua keinotekoisesti

Kehitysavun notkahdusta osattiin odottaa. Vuosina 2005 ja 2006 erityisesti Irakille ja Nigerialle myönnetyt velkahelpotukset nostivat EU-avun kokonaismäärän poikkeuksellisen korkealle ja loivat kuvaa kehitysavun kasvusta.

"Velkahelpotuksilla, joista valtaosa on kirjanpitotemppuja, ei tule keinotekoisesti kasvattaa apuprosentteja. Ne ovat antaneet virheellisen kuvan avun määrästä ja kasvusuunnasta", kehityspoliittinen sihteeri Pitkänen painottaa.

Järjestöt vastustavat voimakkaasti velkahelpotusten ja muun "paisuttelun" kuten pakolaisten majoituskustannusten laskemista osaksi virallista kehitysapua, koska ne eivät tarpeellisuudestaan huolimatta tuo uusia resursseja kehitysmaille.

EU:n vanhojen jäsenmaiden kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta jäi 0,33 prosenttiin, kun vuoden 2007 luvuista puhdistetaan paisuttelu. Vanhojen jäsenmaiden oli tarkoitus nostaa apunsa keskimäärin 0,39 prosenttiin jo vuoteen 2006 mennessä.

Suomen avun bruttokansantulo-osuus ilman paisuttelua, 0,39 prosenttia, pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Nykyisellä kasvutahdilla Suomi ei saavuta vuoden 2010 tavoitetta.

Myös avun laatu laahaa perässä

Raportissa vaaditaan myös laadukkaampaa kehitysyhteistyötä. Suomen tulee parantaa erityisesti kehitysyhteistyönsä ennakoitavuutta.

"Apuvirtojen suuruus ja suunta on tehtävä julkiseksi ja helposti seurattavaksi. Monet avunantajat tekevät rahoituspäätöksensä edelleen vain vuoden varoitusajalla ja toimittavat avun perille myöhässä, jos ollenkaan", Niina Pitkänen tähdentää.

Suomi on muiden EU:n jäsenvaltioiden tavoin sitoutunut parantamaan kehitysyhteistyönsä tuloksellisuutta. Järjestöt ovat kuitenkin huolissaan siitä, toteutuvatko lupaukset. Seuraava näytön paikka on Ghanan pääkaupungissa Accrassa ensi syyskuussa kokoontuva kolmas korkean tason foorumi kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta. Kokouksessa arvioidaan avun tuloksellisuutta koskevan ja vuonna 2005 annetun Pariisin julistuksen toimeenpanoa.

"Kehitysmailla tulee olla mahdollisuus päättää omasta kehityksestään. Vain pitkäjänteisellä toiminnalla on mahdollista saada aikaan kestäviä kehitystuloksia", pääsihteeri Rilli Lappalainen muistuttaa.

Faktatietoja raportista ja EU:n kehitysyhteistyöstä

  • Raportin koordinoijana toimi yli 1600:a eurooppalaista kehitysjärjestöä edustava CONCORD. Raportin Suomi-osuuden ovat tuottaneet Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys.
  • EU-maiden ulko- ja kehitysministerit kokoontuvat ensi viikolla (26.-27.5.) Brysseliin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostoon arvioimaan EU:n kehitysyhteistyötavoitteita.
  • Ne EU:n vanhat jäsenmaat, jotka eivät ole saavuttaneet YK:n suosittelemaa 0,7 prosenttia, ovat sitoutuneet nostamaan kehitysapunsa vähintään 0,51 prosenttiin, ja uudet jäsenmaat 0,17 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vanhat jäsenmaat ovat sitoutuneet 0,7 prosentin saavuttamiseen ja uudet jäsenmaat 0,33 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Omalta osaltaan Suomi uudisti sitoumuksensa viimeksi lokakuussa 2007 hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa.
  • Suomi uudisti sitoumukset omalta osaltaan viimeksi lokakuussa 2007 hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa.
  • Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kriteerien mukaan velkahelpotukset voidaan laskea viralliseksi kehitysavuksi. Niiden laskeminen osaksi apua on kuitenkin vastoin YK:n kehitysrahoituskokouksessa Monterreyssä (2002) tehtyjä päätöksiä.
  • Accran korkean tason foorumi kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta järjestetään 2.-4.9. Foorumi on Pariisin julistuksen puoliväliarviointi.

 

Toimituksille tiedoksi:

 

Lisätietoja:

  • Kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen, Kepa, puh. +358 44 526 5454
  • Pääsihteeri Rilli Lappalainen, Kehys, puh. +358 50 5613456