Tiedote

EU-maiden pidettävä lupaukset avun lisäämisestä ja lopetettava kehitysavun paisuttelu

EU ei saavuta lähivuosille asetettuja kehitysavun tavoitteita, jos jäsenmaat eivät merkittävästi lisää todellista apua köyhyyden vähentämiseen. Vuodelle 2006 sovittu EU:n yhteinen kehitysavun taso saavutettiin lähinnä Irakille ja Nigerialle myönnettyjen velkahelpotusten ja muun paisuttelun ansiosta.
Kehys ry:n tiedote
11.5.2007

Ero virallisten lukujen ja todellisen kehitysmaihin suuntautuvan avun välillä on huolestuttava ja antaa ihmisille harhaanjohtavan kuvan tilanteesta, arvioi tänään julkaistu eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteinen raportti "Hold the Applause! - EU governments risk breaking aid promises".

Raportti analysoi EU-maiden kehitysapua vuonna 2006. Sen mukaan peräti vajaa kolmasosa viime vuoden apuvaroista oli keinotekoista lisäystä kuten esimerkiksi velkahelpotusten kirjaamista kehitysavuksi.

EU-maiden yhteenlaskettu apu viime vuonna oli reilut 47 miljardia euroa. Tästä summasta 10,5 miljardia euroa oli kehitysmaille myönnettyjä velkahelpotuksia. Yksin Irakille ja Nigerialle myönnettyjä velkahelpotuksia kirjattiin kehitysavuksi 8 miljardin euron edestä.

Kehitysavun kokonaissummaa paisuttivat myös kehitysmaiden opiskelijoiden koulutus eurooppalaisissa yliopistoissa (1,7 miljardia euroa) sekä pakolaisten majoituksesta aiheutuvat kulut (noin miljardi). Paisuttelun osuus oli viime vuonna lähes sama kuin vuonna 2005.

"Jos sama tahti jatkuu, köyhät maat saavat vuoteen 2010 mennessä todellisia kehitysapuvaroja peräti 50 miljardia vähemmän, kuin niille on luvattu", toteaa kehityspoliittinen sihteeri Valia Wistuba Kepasta.

Suomi ei yllä EU:n keskikastiin

EU:n 15 vanhan jäsenmaan tavoite oli nostaa apu keskimäärin 0,39 prosenttiin yhteenlasketusta bruttokansantulosta vuoteen 2006 mennessä. Virallisesti tavoite ylittyi ja yhteenlasketun avun osuus oli 0,43 prosenttia. Kun luvuista poistetaan velkahelpotukset ja muu "ilma", osuus jää kuitenkin vain 0,31 prosenttiin.

Näin laskien peräti seitsemän vanhaa EU-maata jäi viime vuonna jälkeen myös maakohtaisesta välitavoitteesta (0,33 prosenttia), näiden joukossa Ranska sekä Saksa, joka toimii parhaillaan EU-puheenjohtajamaana.

Suomi paisutteli apuaan vain noin kahdella prosentilla, mutta muuten aplodeihin ei ole aihetta. Suomen avun bruttokansantulo-osuus, 0,39 prosenttia, on reilusti alempi kuin EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvo eli 0,51. Suomi ei myöntänyt viime vuonna velkahelpotuksia.

Keinotekoisesti paisutellun avun osuus oli suurin Itävallalla (59 prosenttia) ja toiseksi suurin Ranskalla (50 prosenttia).

"Jos nämä summat muutettaisiin todelliseksi rahalliseksi avuksi, niillä voitaisiin auttaa esimerkiksi niitä 4000 lasta, jotka kuolevat päivittäin ripuliin köyhissä maissa tai järjestää koulutus 80 miljoonalle sitä tarvitsevalle", toteaa pääsihteeri Rilli Lappalainen Kehys ry:stä.

OECD:n kriteerien mukaan velkahelpotukset voidaan laskea viralliseksi kehitysavuksi. Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen mielestä kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen ja pakolaisten majoitus ovat elintärkeitä toimia, mutta niitä ei tule kirjata varsinaiseksi kehitysavuksi. Köyhät maat tarvitsevat sekä apua että velkojen anteeksiantoa.

Velkahelpotusten laskeminen osaksi kehitysapua on myös vastoin YK:n kehitysrahoituskokouksessa Monterreyssä (2002) tehtyjä päätöksiä.

EU-maat ovat luvanneet lisätä voimakkaasti kehitysapua erityisesti Afrikkaan. Virallisten lukujen perusteella EU:n Afrikkaan kohdentama apu on noussut yli 3 miljardia vuosina 2004-2005, mutta käytännössä velkahelpotusten poiston jälkeen todellinen kehitysapu ei ole lisääntynyt sitten vuoden 2004.

Järjestöt kiinnittävät raportissaan huomiota myös avun sitomiseen liittyviin ongelmiin. Kehitysavun sitominen tavaroiden ja palvelujen ostoon antajamaasta vähentää avun tehokkuutta jopa 30 prosentilla. Britanniaa ja Irlantia lukuun ottamatta kaikki EU-maat sitovat yhä osan avustaan.

Raportin mukaan EU-maiden hallituksilta tarvitaan jatkossa paitsi merkittäviä lisäyksiä viralliseen kehitysapuun myös selkeää aikataulua avun kasvattamiselle. Velkahelpotuksia ja muuta "ilmaa" ei tule jatkossa kirjata kehitysavuksi. Järjestöjen mielestä on myös tärkeää lopettaa kokonaan avun sitominen sekä parantaa apuraportoinnin läpinäkyvyyttä.

"Hold the Applause! - EU governments risk breaking aid promises" -raportin on koonnut laaja joukko eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä ja verkostoja. Mukana ovat olleet muun muassa Oxfam, Action Aid, Eurodad sekä koordinoijana yli 1 600 eurooppalaista kehitysjärjestöä edustava Concord.

Suomesta mukana ovat Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys sekä Kirkon ulkomaanapu.

Lisätietoja

  • Pääsihteeri Rilli Lappalainen, Kehys, +358 50 5613456
  • Kehityspoliittinen sihteeri Valia Wistuba, Kepa, +358 50 372 2251
  • Tiedottaja Anna Pollari, Kehys, +358 46 8515975

Toimituksille tiedoksi

  • Raportti pdf-muodossa
  • EU-maiden ulko- ja kehitysministerit kokoontuvat ensi viikolla (14.-15.5.) Brysseliin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostoon arvioimaan EU:n tavoitteita kehitysavulle.