Tiedote

EU-maat paisuttelivat kehitysapuaan kolmasosalla

Kolmasosa EU-maiden viimevuotisesta kehitysavusta oli keinotekoista paisuttelua, huomauttavat eurooppalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt. Suomen apuprosentti on vajonnut reilusti EU:n keskiarvon alapuolelle, ilmenee 3.4. julkistetuista tilastoista.
Kehys ry:n tiedote
4.4.2007

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n virallisten ennakkotietojen mukaan EU-maiden apu vuonna 2006 oli noin 47 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön Concorden laskelmien mukaan yhteissummasta 11 miljardia euroa oli kuitenkin Irakille ja Nigerialle myönnettyjä velkahelpotuksia. Summaa paisuttivat myös kehitysmaiden opiskelijoiden koulutus eurooppalaisissa yliopistoissa (1,6 miljardia) ja pakolaisten majoituksesta aiheutuvia kulut (noin miljardi).

Velkahelpotukset ovat välttämättömiä köyhyyden vähentämiseksi monessa kehitysmaassa. Järjestöt kuitenkin kritisoivat Irakin ja Nigerian velkahelpotusten laskemista kehitysavuksi, koska lainanantajien tulisi kantaa vastuu näiden maiden entisille hirmuhallitsijoille myöntämistään lainoista.

Käytännössä helpotusten laskeminen osaksi kehitysapua on pelkkä kirjanpitotemppu, sillä kummaltakaan maalta ei ole pitkään aikaan edes kerätty velanhoitomaksuja.

"Velkahelpotukset eivät vastaa sitä, mitä ihmiset yleensä ymmärtävät kehitysavuksi. Apukriteerejä pitää muuttaa selvemmiksi, sillä esimerkiksi Hollanti ei ilmoittanut Nigerian velan takaisinostoa avuksi, mutta viisi muuta EU-maata ilmoitti", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Valia Wistuba Kepasta.

"Velkahelpotusten laskeminen avuksi on entistä kyseenalaisempaa, kun muistamme, että iso osa kehitysmaiden velasta on syntynyt vientiluotoista, jotka on myönnetty länsimaisten tuotteiden ostamiseen", Wistuba jatkaa.

Keinotekoisesti paisutellun avun osuus oli suurin Itävallalla (57 prosenttia) ja toiseksi suurin Ranskalla (52 prosenttia).

Suomen prosentti luisui alempaan keskikastiin

Concord-järjestöltä kiitosta saavat muun muassa Espanja ja Irlanti, jotka nostivat apuaan yli 30 prosentilla vuoden aikana ilman poppakonsteja. Britannia lisäsi apuaan 20 prosentilla, vaikka sen luvuista poistetaan velkahelpotukset ja muu "ilma".

Vastaavalla tavalla laskettuna Suomen kehitysyhteistyömaksatukset nousivat vain kahdeksalla prosentilla vuoden 2005 tasosta. Suomi ei muutenkaan ole mikään EU:n mallioppilas, sillä Suomen avun bruttokansantulo-osuus, 0,39 prosenttia, on reilusti alempi kuin EU:n vanhojen jäsenmaiden keskiarvo eli 0,51.

Euroissa Suomen apu oli 658,5 miljoonaa, joka on edelleen noin 15 prosenttia vähemmän kuin lamaa edeltäneinä vuosina, jos inflaation vaikutus poistetaan luvuista.

"Kehitysyhteistyövaroissa lama näyttää jääneen päälle. Ensi viikolla Säätytalolle kokoontuvilla hallitusneuvottelijoilla on kuitenkin mahdollisuus lunastaa Suomen useasti antama lupaus 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta", toteaa pääsihteeri Rilli Lappalainen Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksestä Kehyksestä.

EU:n välitavoite nostaa kehitysyhteistyövarat 0,56 prosenttiin alueen bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä perustuu siihen, että Suomen apu olisi tuolloin 0,7 prosenttia, kuten Vanhasen ensimmäinen hallitus lupasi.

Mikäli Vanhasen toinen hallitus ei kiristä tahtia, ei tavoitteeseen päästä. Vuonna 2010 tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi ensimmäisen kerran ilmoitti YK:n yleiskokouksessa tähtäävänsä tähän tavoitteeseen.

Concord edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 1 800 eurooppalaista kansalaisjärjestöä tai instituutiota.

Toimituksille tiedoksi

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Valia Wistuba, Kepa, puh. 050  372 2251
  • Pääsihteeri Rilli Lappalainen, Kehys, puh. 050 561 3456

Lisää tietoa aiheesta