Tiedote

Ehdokkaat haluavat kehitysyhteistyön 0,7 prosenttiin ensi hallituskaudella

Järjestöjen globaalikysymyksiin keskittyvään vaalikoneeseen on vastannut jo yli puolet kansanedustajaehdokkaista.
Kepan tiedote
5.3.2007

Kahdeksan kymmenestä kansanedustajaehdokkaasta haluaa Suomen nostavan kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tulevan hallituskauden loppuun mennessä tai viimeistään vuonna 2015. Kehitysmaiden velkataakkaa haluaisi keventää peräti 98 prosenttia ehdokkaista, ilmenee kansalaisjärjestöjen vaalikoneesta.

"Minusta määrärahakannoissa on selvä viesti tulevalle hallitukselle: YK:ssa sovitusta prosenttitavoitteesta halutaan pitää kiinni ja enemmistö ehdokkaista, 65 prosenttia, haluaisi siihen päästävän jo tulevalla hallituskaudella", sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Voimakkaimmin ripeän määrärahanoston kannalla ovat vihreiden (95%),Vasemmistoliiton (89%) ja RKP:n (87 %) sekä kristillisdemokraattien ehdokkaat (79%). Myös sosialidemokraattien kansanedustajaehdokkaat (66%) tukevat tavoitetta selvästi, mutta kokoomuksen (34%) ja keskustan piirissä (42%) tuki on hieman heikompaa.

Velkojen mitätöinnillä puoluerajat ylittävä kannatus

Kehitysmaiden yli 2 000 miljardin euron velkataakkaa haluaisivat keventää käytännössä kaikki ehdokkaat. Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö (Vasemmistoliitto 58%, vihreät 54%) olisi valmis mitätöimään kaikkien kehitysmaiden velat. Kolmen suurimman puolueen ja RKP:n ehdokkaat mitätöisivät vain kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien maiden velat. Tällä kannalla oli puolueesta riippuen 58 - 75 % niiden ehdokkaista.

"Suomi yksinään ei velkakriisiä ratkaise, mutta voi silti tehdä paljon esimerkiksi ajamalla reilumpaa velkasovittelumekanismia. Tällä hetkellä Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF toimivat sekä velkojina että sovittelijoina", toteaa Lappalainen.

Käytännössä monet kehitysmaat joutuvat käyttämään velkojensa lyhentämiseen enemmän rahaa kuin ne pystyvät käyttämään kansalaistensa terveydenhuoltoon tai koulutukseen yhteensä.

Kauppapolitiikassa kehitysmaiden liikkumavara taattava

Ehdokkaiden mielestä kaupan vapauttamisen ei tule olla Suomen kauppapolitiikan ainoa päämäärä. Enemmistö (56%) vapauttaisi kauppaa siten, että yhtäällä teollisuusmaat poistavat esteitä kehitysmaiden tuotteiden pääsyltä markkinoilleen, mutta toisaalla kehitysmaille annetaan mahdollisuus tukea ja suojata omaa tuotantoaan paikallisen yritystoiminnan kehittämiseksi.

"Vastaukset osoittavat hyvää historian tuntemusta. Teollisuusmaat Britanniasta Etelä-Koreaan suojasivat tuotantoaan vaurastumisensa alkuvaiheessa. Köyhyyden vähentämiseksi nykyisille kehitysmaille pitäisi antaa sama oikeus", Lappalainen sanoo.

Nykyisistä eduskuntapuolueista liikkumavaran sallimisen kannalla ovat selkeimmin vihreät (80%) ja kristillisdemokraatit (77 %). Muina vastausvaihtoehtoina ehdokkailla oli esimerkiksi täydellinen vapaakauppa tai kaupan vapauttamisen selvä rajoittaminen. Täydellisen vapaakaupan kannattajia on eduskuntapuolueiden ehdokkaista eniten kokoomuksessa (25 %) ja RKP:ssä (14 %).

Kansainvälisiin kysymyksiin keskittyvään vaalikoneeseen on vastannut reilut 1 100 ehdokasta eli 56 prosenttia kaikista ehdokkaista. Kone on osoitteessa www.07vaalikone.fi.

Vaalikoneen ovat tehneet yhdessä 17 järjestöä, muun muassa Kepa, Väestöliitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Plan Suomi Säätiö ja Kirkon Ulkomaanapu. Koneessa kysytään lisäksi muun muassa Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta, ilmastomuutoksen vaatimista toimista sekä suhtautumisesta kansainvälisiin veroihin. Kysymyksiä on yhteensä 16.

Toimituksille tiedoksi

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, puh. 040 - 772 4247
  • Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 - 339 5860