Arvio suosittaa järjestöjen tuen kasvattamista tulosten tähden. Kuvassa ollaan Senegalissa, missä Reilun kaupan puuvillaosuuskunta on tukenut koulunkäyntiä.
Kuva: Sean Hawkey Reilu kauppa

Arvioinnin tulos: Oli virhe leikata kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä

Tänään julkaistu ulkoministeriön tilaama, riippumaton arviointi ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä osoittaa, että järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista ja kustannustehokasta. Arvioinnissa todetaan, että järjestöjen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan monipuolisia tuloksia ja siksi järjestöjen tukea tulisi lisätä.
Kepan tiedote
15.9.2016

Ulkoministeriö arvioi kaikki kehitysvaroista ohjelmatukea saavat 22 järjestöä kolmessa osassa. Ensimmäinen osa on valmis ja sen raportti julkaistiin tänään. Vaikka kokonaisarviointi on vielä kesken, osoittavat nyt saadut tulokset, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä kannattaa tukea verovaroin: arviointi suosittelee kansalaisjärjestöjen tuen kasvattamista.

Viime vuonna hallitus teki historiallisen suuret ja äkilliset leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin, joiden takia myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin 43 prosenttia.

Arvioinnissa on tarkasteltu kuuden järjestön: CMI:n (Crisis Management Initiative), Suomen Lähetysseuran (arviointiraportissa FELM), Reilu kauppa ry:n, Suomen Pakolaisavun, Taksvärkin ja WWF Suomen kehitysyhteistyöohjelmien onnistumista.

”Järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että riippumattoman arvioinnin tekeminen on hyvä asia. Nyt on puolueettomasti osoitettu, että kansalaisjärjestöt tekevät tuloksellista työtä. Se on merkittävää koko järjestökentän toiminnan kannalta”, toteaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen.

Järjestöjen työ on kustannustehokasta

Arvioitujen järjestöjen osalta kiitosta on saanut muun muassa kustannustehokkuus.

”Pakolaisavun ohjelmalla arvioitiin olevan huomattavia vaikutuksia muun muassa konfliktien vähenemiseen. Tämä on hauraissa maissa erityisen tärkeää, sillä konfliktin uusiminen johtaisi myös pakolaisten määrän kasvuun. Arviointi totesi myös, että tuskin olisimme voineet soveltaa joitain muita menetelmiä, jotka olisivat nykyisiä kustannustehokkaampia”, toteaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Taksvärkki puolestaan on onnistunut johdonmukaisesti lisäämään lasten ja nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Vapaaehtoisia ja vertaistukea käyttävä toteuttamistapa sai arvioinnissa tunnustusta.

”Taksvärkille on tärkeää tukea nuorten kehitystä omien yhteisöjensä aktiivisiksi toimijoiksi. Arviointi kiitti työmme johdonmukaisuutta, kestävyyttä ja kustannustehokkuutta”, kertoo Taksvärkin toiminnanjohtaja Lauri Peltonen.

Kumppanuus ja sitoutuminen: pitkäkestoisten tulosten resepti

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä toteutetaan yhdessä kehitysmaan kumppanijärjestöjen kanssa. Arviossa todetaan, että sekä kumppanijärjestöt että hyödynsaajat kokevat vahvaa omistajuutta hankkeisiin, mikä lisää niiden kestävyyttä.

Esimerkiksi keskiamerikkalaisten kahvinviljelijöiden kanssa toteutettu Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelma on toteutettu niin, että ohjelman omistajuus on viljelijöillä itsellään.

”Kun kahvinviljelijät ovat itse päättäneet, mitä tuloksia he haluavat saavuttaa ja millä keinoilla tavoitteet saavutetaan, he ovat myös sitoutuneet kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla toimeentuloa ja koko yhteisöä kehitetään”, toteaa Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Kestävimmät tulokset ovat syntyneet pitkäaikaisella ja sitoutuneella yhteistyöllä.

”Arvioinnissa nostettiin esille esimerkiksi WWF:n menestyksekäs sektorirajat ylittävä yhteistyö Nepalissa. Uskomme, että pystymme ratkaisemaan globaalit ympäristö- ja kehityshaasteet toimimalla yhdessä”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

”Pitkäjänteisellä ruohonjuuritason työllä olemme todennettavasti pystyneet tavoittamaan suuren määrän köyhiä ja syrjäytettyjä ihmisiä, joita ei välttämättä muilla rahoitusinstrumenteilla tavoiteta. Esimerkiksi naisten aseman todettiin parantuneen työmme ansiosta. Rahan lisäksi ihmiset tarvitsevat voimaantumista, itseluottamusta, osaamista ja osallisuutta verkostoihin”, toteaa puolestaan Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson.

Haasteen muodostaa kuitenkin projektimuotoinen rahoitus. Arviossa todetaan, että pitkän aikavälin rahoituksen puuttuminen voidaan nähdä monessa hankkeessa heikkoutena.

Ritva Reinikan ulkoministeriölle tekemä selvitys, joka julkaistiin kesällä 2015, nosti esiin järjestöjen työn sirpaloitumisen yhtenä kehitysyhteistyön ongelma-alueena. Tänään julkaistu arviointi ei kuitenkaan yhdy näkemykseen vaan toteaa, että jos hankkeita yritettäisiin keskittää tietyille alueille tai tiettyihin teemoihin menetettäisiin nyt saavutettu yhteistyösuhteiden monipuolinen kirjo.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon on turvattava

Arvioinnissa todetaan, että suurin osa järjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista on saavutettu palveluita tarjoamalla. Toisaalta osassa järjestöjen hankkeista on keskitytty vaikuttamistyöhön ja sen vahvistamiseen.

Esimerkiksi CMI on rauhanvälitystyössään kyennyt juurruttamaan konfliktinratkaisun osaamista ja hyviä käytäntöjä hauraiden maiden hallintoihin.

”Vaikuttavuus ylemmän tason päätöksentekoon ja käytäntöihin on työssämme tärkeää, ja siinä on saavutettu tuloksia. Tarvitaan kuitenkin laajaa osaamista ja yhteistyötä, jotta tätä työtä pystyttäisiin mittaamaan paremmin”, sanoo CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummer.

Vaikuttaminen päätöksentekoon, hallintoon ja yleiseen mielipiteeseen on arvioinnin mukaan jäänyt järjestöjen työssä kuitenkin vähäiseksi. Tämä on yksi kehittämisen paikoista.

Samaan aikaan työ ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja muutoksen vaatimiseksi on käynyt yhä hankalammaksi ja vaarallisemmaksi. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten heikkeneminen eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa, on järjestökentän yhteinen huolenaihe. Järjestöillä ei kuitenkaan yksin ole tarvittavaa vaikutusvaltaa ja voimaa turvata kansalaisyhteiskuntien toimintaa.

”Kansalaisyhteiskunnan toiminta on tällä hetkellä uhattuna yli puolessa maailman maista. Se koskettaa meitä jokaista, sillä lopulta kyse on siitä, miten kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Kehitysvaroin tulee tukea myös kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä ja sen vahvistamista. Suomella olisi nyt tärkeä paikka varmistaa kansalaisyhteiskuntien toimintaedellytykset”, toteaa Kepan puheenjohtaja Pertti Majanen.

Allekirjoittajat

  • Crisis Management Initiative (CMI)
  • Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa
  • Kirkon Ulkomaanapu, kumppanuusjärjestöjen puheenjohtaja
  • Reilu kauppa ry
  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen Pakolaisapu
  • Taksvärkki ry
  • Vammaiskumppanuus, kumppanuusjärjestöjen puheenjohtaja
  • WWF Suomi

Lisätietoja

  • CMI: Viestintäpäällikkö Laura Seppälä, 050 3311886, laura.seppala@cmi.fi
  • Kepa: Ohjelmajohtaja Outi Hannula, 050 317 6720, outi.hannula@kepa.fi
  • Reilu Kauppa ry: Toiminnanjohtaja Janne Sivonen, 044 3569369, janne.sivonen@reilukauppa.fi
  • Suomen Lähetysseura: Ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson, 043 824 0649, rolf.steffansson@suomenlahetysseura.fi
  • Suomen Pakolaisapu: Ulkomaan toiminnan päällikkö Leena Kumpulainen, 040 543 4541, leena.kumpulainen@pakolaisapu.fi
  • Taksvärkki ry: Toiminnanjohtaja Lauri Peltonen, 040 848 0905, lauri.peltonen@taksvarkki.fi
  • WWF Suomi: Pääsihteeri Liisa Rohweder, 040 840 7461, liisa.rohweder@www.fi