2017-10-ilmastokatsaus
Kuva:
kuvankäsittely: Teemu Kumpulainen
IStock
Tiedote

Ajankohtaiskatsaus Suomen ilmastorahoituksesta: Eväät löytyvät, tahtoa puuttuu

Jopa sata miljoonaa ihmistä vajoaa takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä, mikäli ilmastokysymyksiin ei suhtauduta vakavasti, muistuttaa Kepan tänään julkaistu ilmastokatsaus. Tilanteeseen nähden Suomen tuki on kaukana riittävästä.
Kepan tiedote
31.10.2017

Pariisin sopimuksesta ja ilmastorahoituksen kasvavasta tarpeesta huolimatta Suomen ilmastorahoituksessa on vuodesta 2015 lähtien otettu takapakkia. Samaan aikaan kun rahoituksen määrää ja laatua tulisi lisätä huomattavasti, on Suomessa menty vastakkaiseen suuntaan.

Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia vielä 115 miljoonalla, kun vuonna 2016 luku oli enää 43 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 63 prosenttia. Kehitysapuleikkausten lisäksi rahoituksen vapaapudotusta selittää päätös ohjata EU:n päästöhuutokauppatulot pois kehitys- ja ilmastorahoituksesta. Euromäärä ei ole ainoa asia, joka on muuttunut. Suomen ilmastorahoituksen painopisteissä on tapahtunut kahdessa vuodessa merkittävä murros.

Sijoituksia painotetaan rahoituksessa huomattavasti aiempaa enemmän. Tämä vähentää lahjamuotoisen tuen osuutta. Rahoitusta myös ohjataan aiempaa vahvemmin ilmastonmuutoksen hillintään, sillä se houkuttelee investointimuotoista tukea sopeutumishankkeita helpommin. Kaikkein köyhimmät maat kuitenkin kaipaavat tukea etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen.

Samaan aikaan ilmastorahoituksen tasosta on tullut aiempaa vaikeammin seurattavaa. Talousarvioesityksissä on ilmastorahoituksen sijaan ryhdytty puhumaan ilmastokestävyyttä edistävästä yhteistyöstä. Muutos hankaloittaa todellisen ilmastorahoituksen tason seurantaa ja antaa pahimmassa tapauksessa harhaanjohtavan kuvan Suomen ilmastorahoituksesta.

”Tulevaisuudessa ilmastorahoituksen tarve ei vähene vaan nousee. Esimerkiksi vahingot ja menetykset ja niiden korvaaminen ovat jo nyt mukana keskusteluissa. Myös ilmastosiirtolaisuus on yhä kasvava ongelma. Luonnonkatastrofit ovat jo nyt suurempi siirtolaisuuden taustasyy kuin sodat ja konfliktit. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulee kaukaa viisaasti varautua jo ennalta”, sanoo Kepan Bonnin ilmastokokoukseen osallistuva ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Vaikka teollisuusmaat ovat raportoineet, että ilmastorahoituksen määrä on nousussa, on sen laadussa yhä merkittäviä puutteita. Huolestuttavan pieni osuus ilmastorahoituksesta kohdistuu vähiten kehittyneisiin maihin. Kohdistamalla rahoitusta juuri niihin on mahdollista tukea maailman köyhimpiä ihmisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Vaikka Suomi yhä ilmoittaa olevansa vähiten kehittyneitä maita tukevien rahastojen vakituinen tukija, ei niille maksettu vuonna 2016 lainkaan tukea, kertoo Kepan tänään julkaistu Ilmastorahoitus ja Suomi -ajankohtaiskatsaus.

Suomen kehitysyhteistyövaroista katettava ilmastorahoitus on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä. Viime vuosien epävakautta tulisi Kepan mukaan jatkossa välttää. Keinon tähän tarjoaisi ilmastorahoituksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja linjausten kirjaaminen osaksi kehityspoliittista selontekoa.

Neuvottelut rahoituksesta jatkuvat YK:n ilmastoneuvotteluissa Bonnissa 6.-17.11.

Lisätietoja:

Ilmastorahoitus ja Suomi -ajankohtaiskatsaus

Kepan COP23 -ilmastokokoussivut

Tuuli Hietaniemi, asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus, Kepa ry p. 050 317 6686 s-posti: tuuli.hietaniemi@kepa.fi