Blogi

Yritykset veronmaksajina kehitysmaissa

Monikansallisten yritysten arvioidaan olevan suurin syy pääomapakoon globaalista etelästä. Maista karkaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti kehitysavun verran. Veroja vältellään erilaisin keinoin: siirtohinnoittelun väärinkäytöllä, alikapitalisoinnilla ja sisäisillä laskutusmenetelmillä.
Eva Nilsson
19.5.2014

Verovälttelyä ei kuitenkaan aina edes tarvita, koska yrityksille taataan mittava määrä verohelpotuksia ja verovapauksia jo investointivaiheessa. Lisäksi yritykset voivat joissakin maissa neuvotella itselleen matalia veroprosentteja suoraan päättäjien kanssa.

Monet maat ovat myös perustaneet vapaakauppa-alueita, joilla yritykset voivat toimia esimerkiksi kymmenen vuotta verovapaasti. Härskeimmissä tapauksissa yritykset shoppailevat vapaakauppa-alueiden välillä saadaakseen verovapautta pidennettyä edellisen mentyä vanhaksi.

Erilaisia verohelpotuksia perustellaan sillä, että niillä houkutellaan uusia ulkomaisia investointeja. Lukuisissa Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja rikkaiden maiden yhteistyöjärjestö OECD:n arvioissa on kuitenkin käynyt ilmi, että yritykset eivät pidä verohelpotuksia ratkaisevana tekijänä investointipäätöksiä tehdessään. Muun muassa infrastruktuuri, koulutettu työvoima ja rauhallinen poliittinen tilanne painavat vaakakupissa paljon enemmän.

Yrityksen näkökulmasta veronmaksu on joskus tehty jopa liian vaikeaksi. Joidenkin maiden verojärjestelmät ovat monimutkaisia, erilaisia maksuja ja veroja on lukuisia hallinnon eri tasoilla, ja verojärjestelmät saattavat muuttua odottamattomasti. Myös korruptio on yleistä. Tällaiset verojärjestelmän ongelmat ovat arkipäivää muun muassa Tansaniassa, jossa Kepa on kevään aikana tutkinut yritysten veronmaksua.

***

Samaan aikaan kehitysyhteistyöbudjetteja leikataan kaikkialla, ja omavaraisuuden lisäämiseen on suurta painetta. Verojärjestelmien kehittäminen on keskeinen kysymys esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeisen Post2015-kehitysohjelman tavoitteiden valmistelutyössä.

Niin kauan kun yritysten veronmaksu on vähäistä ja epävirallinen talous tavallista, uhkaa suhteettoman suuri verorasite kaatua virallisia palkkatöitä tekevien harteille. Tämä ei ole kestävä tilanne.

***

Yritysten veronmaksu globaalissa etelässä pitäisi laittaa täyteen remonttiin. Ensiaskeleena maakohtaisella tilinpäätösraportoinnilla lisättäisiin avoimuutta yritysten veronmaksuun. Tällä hetkellä tietoa on mahdoton saada. Esimerkiksi Tansaniassa yritysrekisteristä on saatavilla hyvin vajavaisia tietoja, eivätkä yritykset yleisesti ottaen suostu luovuttamaan tietojaan vapaaehtoisesti.

Avoimuuden lisäksi tulisi miettiä uusia tapoja verottaa monikansallisia yrityksiä oikeudenmukaisesti niin, että ne maksavat veronsa sinne, missä niillä on tuotannollista toimintaa.

Verohelpotusjärjestelmät pitäisi laittaa remonttiin ja erilaisia porsaanreikiä pitäisi tukkia. Verokilpailusta on vaikea löytää reiluja piirteitä silloin, kun veroprosentit painuvat kohti nollaa. 

***

Kuinka globaalia vero-oikeudenmukaisuutta vahvistetaan? Siitä keskustelevat kehitysministeri  Pekka Haavisto  (vihr), Keskuskauppakamarin Terhi Järvikare ja Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Timo Palander Maailma kylässä -festivaalin Mekong-lavalla  24.5. klo. 12.20.