"WTF? Where's the finance – missä on rahoitus?", kysyivät järjestöt Varsovan ilmastoneuvotteluissa tiistaina. Kuva: Sanna Autere / Kepa
Blogi

"WTF? - Missä on rahoitus?"

Ilmastorahoitus on nousemassa Varsovan ilmastokokouksen kohtalonkysymykseksi. Enemmistö rikkaista maista ei ole laittanut konkreettisia lukuja pöydälle, mikä jarruttaa neuvotteluja. Kehitysmaat pelkäävät rikkaiden maiden pettävän lupauksensa.
Sanna Autere
21.11.2013

Rikkaat maat sitoutuivat jo vuonna 2009 Kööpenhaminassa nostamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.

Niin sanottu lyhyen aikavälin rahoituskausi päättyi viime vuonna. Varsovassa rikkaiden maiden pitäisi tuoda esiin konkreettisia lukuja ja välitavoitteita siitä, miten ilmastorahoitus moninkertaistetaan nykyisestä luvatulle sadan miljardin tasolle.

Harvat maat ovat kertoneet mitään konkreettista tulevien vuosien rahoituksestaan. Näyttää pahasti siltä, että teollisuusmaat ovat lipsumassa sitoumuksistaan.

"Esimerkiksi monenvälisten ilmastorahastojen kautta kanavoidut varat ovat tänä vuonna laskeneet", totesi Oxfamin asiantuntija Tim Gore keskiviikkona.

***

"Tällä hetkellä ilmastorahoituksen arvioiminen on kuin teelehdistä ennustamista, enemmän taidetta kuin tiedettä", Gore sanoi.

Yhtenäisten ja läpinäkyvien raportointikäytäntöjen puuttuessa maat ilmoittavat ilmastorahoitukseksi kuka mitäkin, sekalaisen määrän eri lähteistä otettuja varoja ja jopa takaisin maksettavia lainoja.

Oxfamin selvityksen mukaan ilmastorahoituksen paisuttelu on lisääntynyt ja monet maat kaunistelevat lukujaan entistä enemmän. Laskemalla mukaan kyseenalaisia summia teollisuusmaat luovat mielikuvaa, että rahoitus olisi kasvamassa.

Osa maista, Suomi mukaanlukien, kattaa ilmastorahoitusvelvoitteensa kehitysyhteistyön määrärahoista. Köyhyyden vähentämiseen tarkoitettujen kehitysapuvarojen uudelleennimeäminen ilmastorahoitukseksi ei luo uutta rahaa, eikä samojen varojen raportoiminen kahteen tarkoitukseen tuplaa rahoituksen määrää.

***

Suomi ilmoitti korkean tason istunnossa keskiviikkona kasvattavansa ilmastorahoitustaan ensi vuonna 93 miljoonaan euroon. Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan se on kolmanneksen enemmän kuin tänä vuonna.

Lisäksi Suomi on sitoutunut sijoittamaan kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. Ongelmana on päästöoikeuksien alhainen hinta, jonka vuoksi huutokauppatulot ovat jääneet ennakoitua niukemmiksi. Ei ole myöskään tietoa siitä, missä suhteessa rahat on tarkoitus jakaa kehitysyhteistyön ja ilmastotoimien kesken.

Suomi lupasi viisi miljoonaa euroa YK:n ilmastosopimuksen alaiseen sopeutumisrahastoon ja kahdeksan miljoonaa vähiten kehittyneiden maiden rahastoon.

Niinistön mukaan Suomi on ensi vuonna valmis kanavoimaan "oikeudenmukaisen osuutensa" ilmastorahoituksesta Vihreän ilmastorahaston kautta. Konkreettisista summista ei tässä yhteydessä ollut puhetta.

***

Ministeritason rahoitusneuvotteluissa keskiviikkona kuultiin paljon puhetta yksityisestä rahoituksesta. Goren mukaan yksityinen rahoitus on sitoumustensa kanssa kärvisteleville teollisuusmaille kuin "vapaudu vankilasta" -kortti. Niiden ei tarvitse itse kaivaa kuvettaan, jos odottavat katseet suunnataan yrityksiin ja yksityiseen sektoriin.

"Tiedämme, että yksityinen rahoitus ei kohdennu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen eikä köyhimmille maille ja ihmisille. Raha menee rahan luo", Gore totesi.

Ilmastorahoitus tulisi kohdentaa "tasapuolisesti" päästövähennyksiin ja sopeutumiseen. Kuitenkin vain viidennes lyhyen aikavälin rahoituksesta käytettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, joka on monille köyhille kehitysmaille elintärkeää.

Yksityisen rahoituksen osalta suhdeluvut ovat vielä hälyttävämmät. Esimerkiksi vain prosentti Yhdysvaltojen, Japanin, Iso-Britannian ja Saksan yksityisestä ilmastorahoituksesta on mennyt kehitysmaiden tukemiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, Overseas Development Institute -ajatushautomon tutkimus osoittaa.

***

Jos rikkaat maat syövät sanansa rahoituksen suhteen, niihin ei voida luottaa muissakaan asiossa, kehitysmaat painottavat.

"Miten voidaan neuvotella uudesta globaalista ilmastosopimuksesta, jos ei päästä sopuun edes vuotta 2020 edeltävistä tavoitteista?", kysyi Mohamed Adow Christian Aid -järjestöstä.

Rahoitusneuvottelut ovat polarisoituneet rikkaiden maiden – Yhdysvaltojen, Uuden-Seelannin, Japanin ja Kanadan – tekemän tekstiluonnoksen ja kehitysmaiden G77-ryhmän esityksen välille.

Australia on ottanut kyseenalaisen kunnian ilmastorahoituksen pahiksena: se ilmoitti jo neuvottelujen alussa, ettei aio luvata yhtään uutta rahaa ilmastorahoitukseen Varsovassa.

EU:ta puolestaan on kritisoitu sekavuudesta sekä johtajuuden puutteesta rahoituskysymyksessä. "EU:lla ei ole yhteistä koordinoitua positiota eikä se ole edes esittänyt vaihtoehtoista tekstiä rahoituksesta. En muista tällaista kokousta aiemmilta vuosilta", Oxfamin Tim Gore päivitteli.

Kehitysmaiden ryhmä marssi eilen ulos ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä koskevista neuvotteluista. Saa nähdä miten rahoitusneuvottelujen osalta käy.