Blogi

Vastuutonta puhetta ilmastonmuutoksesta

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo esittää ilmastonmuutoksesta väitteitä, jotka ovat tietämättömyydessään suorastaan vastuuttomia.
Niklas Kaskeala
13.11.2013

Verkkouutiset kertoi eilen Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon linjauksista liittyen tällä viikolla Varsovassa alkaneisiin YK:n ilmastoneuvotteluihin, joissa kehitysmaille suunnattu ilmastorahoitus on nousemassa kynnyskysymykseksi. Slunga-Poutsalon esittämät väitteet eivät kestä lähempää tarkastelua, ne ovat suorastaan vastuuttomia.  

Slunga-Poutsalo muun muassa väittää, että Suomi antoi kehitysmaille vuonna 2011 ilmastorahoitusta puoli miljardia euroa. Todellisuudessa luku on 34,7 miljoonaa*. Slunga-Poutsalon arvio heittää siis noin 465 miljoonalla eurolla. Virheelliset tiedot olisivat helposti korjattavissa tutustumalla Kepan uuteen raporttiin Ilmastorahoitus ja Suomi – Miten maksamme ilmastovelkamme?

***

Slunga-Poutsalo toteaa artikkelissa, että "Sinipunapunavihreät ovat aloittaneet jälleen Varsovan ilmastokokouksen alkajaisiksi suomalaisten teollisuustyöntekijöiden syyllistämisen ja mustamaalaamisen."

Ihmettelen kovasti Slunga-Poutsalon väitettä. Ei kehitys- ja ilmastojärjestöjen tavoitteena ole syyllistää suomalaisia teollisuustyöntekijöitä. Ehkä puoluesihteerin kannattaisi tutustua tarkemmin järjestöjen vaatimuksiin. Syyllistämme korkeintaan poliitikkoja, jotka eivät ota ilmastonmuutosta vakavasti ja jotka ovat viemässä meitä kohti jopa viiden asteen lämpenemistä ja katastrofaalista ilmastonmuutosta. 

Miksi Slunga-Poutsalo arvelee, että ilmastonmuutoksen vastustajat ovat "sinipunavihreitä"? Onko hän käynyt tarkistamassa jokaisen ilmastonmuutoksesta huolissaan olevan ja siihen oikeudenmukaista ratkaisua kannattavan puoluekirjan?

***

Slunga-Poutsalo jatkaa "(Sinipunavihreät) väittävät, että olemme teollistumisen myötä jääneet muulle maailmalle ilmastovelkaa ja että nyt on vahingonkorvausten maksun aika."

Kyllä, näin nimenomaan on.

Suomen kaltaisten rikkaiden maiden päästöt ovat pitkälti aiheuttaneet ilmastonmuutoksen (tämä on helppo todentaa historiallisilla päästötilastoilla), mutta sen seurauksista tulevat kärsimään eniten köyhimpien kehitysmaiden asukkaat, joilla ei ole ollut osaa eikä arpaa ongelman aiheuttamisessa.

Ilmastorahoitus ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, vaan kyse on vahingonkorvauksesta, jota teollisuusmaat maksavat vastineeksi ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä.

Slunga-Poutsalo toteaa, että Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2012 noin yhden prosentin verran EU:n kokonaispäästöistä ja noin promillen koko maailman päästöistä. Tämä on totta. Slunga-Poutsalo antaa olettaa, että näin pienillä päästöillä ei pidä lähteä mukaan maailmanlaajuisiin ilmastotalkoisiin.

Slunga-Poutsalolta on kuitenkin jäänyt huomaamatta paljon tärkeämpi luku, nimittäin per capita päästöt. Suomen henkeä kohti lasketut hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 maailman 18. suurimmat ja EU:n kolmanneksi suurimmat. Suomalaisten per capita päästöt olivat 11,5 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Samaan aikaan Saksan päästöt henkeä kohden olivat 9 tonnia, Kiinan 6,2 tonnia, Ruotsin 5,6 tonnia, Intian 1,6 tonnia ja Burundin 0,04 tonnia. Suomalaisen päästöt ovat siis noin kaksinkertaiset kiinalaisen päästöihin verrattuna, kymmenkertaiset intialaisen päästöihin verrattuna ja noin 267-kertaiset burundilaiseen päästöihin verrattuna.

***

Slunga-Poutsalon logiikan mukaan Suomen ei tarvitse osallistua maailman yhteisiin ilmastotalkoisiin, sillä meitä on vain noin viisi miljoonaa. Toisin sanoen pienet maat voivat toimia vapaamatkustajina ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Qatarissa on varmasti paljon Slunga-Poutsalon hengenheimolaisia. Siellä per capita päästöt ovat nimittäin maailman suurimmat ja nelinkertaiset Suomeen verrattuna. Väkeä Qatarissa vain alle miljoona. Ehkä Slunga-Poutsalo on käynyt hakemassa ilmasto-oppinsa Persianlahden rannalta?

Ilmastorahoituksen sijaan Slunga-Poutsalo ehdottaa, että "Meidän olisi päinvastoin kenties laskutettava kehittyviä ja kehitysmaita näistä menetetyistä teollisuustyöpaikoista." Täytyy tuottaa hänelle pettymys. Suomi ei nimittäin näillä korvauksilla rikastuisi. Tuore EU-komission tilaama selvitys (pdf) osoittaa, että korvausta tulisi suorittaa tähän mennessä noin nollasta menetetystä teollisuustyöpaikasta.

*UM käyttää myös lukua 61,5 miljoonaa euroa vuoden 2011 ilmastorahoituksen kokonaismäärästä. Suomen YK:lle raportoima "uusi ja lisäinen" ilmastorahoitus oli 34,7 miljoonaa euroa. Tulkinnat "uudesta ja lisäisestä" rahoituksesta vaihtelevat ja järjestöt ovat kritisoineet Suomea kehitysyhteistyövarojen käytöstä ilmastorahoitukseen.