Blogi

Vastuullista yritystoimintaa — koherentisti politiikkalinjausten kanssa

Vastuullinen yritystoiminta vaatii meiltä toimia.
Veera Ruoho
28.6.2016

Viime syksynä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vastuullista yritystoimintaa. Yksityisellä sektorilla on tärkeä rooli kehityksen vauhdittajana, ja voimme sääntelyllä ohjata yrityksiä vastuullisuuteen. Ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointi on lopulta yrityksenkin etu ja liiketoiminnan edellytys.

Toukokuun puolivälissä pääministeri Sipilä esitteli valtion uuden omistajastrategian. Siinä on yhteiskuntavastuulla aiempaa suurempi rooli, ja aggressiivinen verosuunnittelu on kielletty kokonaan. Valtionyhtiöt ovat jo vuodesta 2014 raportoineet julkisesti verojalanjälkensä.

Käytäntö on osoittanut, että puutteellisen ohjeistuksen vuoksi suurin osa raporteista ei ole riittävän kattavia antaakseen lukijalle kokonaiskuvan yhtiön verojärjestelyistä. Uuden omistajastrategian myötä raportointiohjeistus päivitetään syksyllä.

Pidän tärkeänä, että uusi ohjeistus edellyttää, että yritykset raportoivat tiedot eritellysti jokaisen toimintamaan osalta ja verolajin osalta. Yritysten tulee myös määritellä, mitä ne tarkoittavat verovastuullisella toiminnalla.

Kansainvälisen verotuksen porsaanreikien vuoksi pelkkä lain kirjaimen mukaan toimiminen ei riitä takaamaan verovastuullisuutta. Näen, että tämä on yritysten kilpailuetu ajassa, kun ihmiset päättävät entistä enemmän kulutustottumuksiaan kestävän kehityksen mukaisesti.

* * *

Olen itse Nesteen sidosryhmien välisen neuvottelukunnan jäsen. Valtio omistaa öljynjalostusyhtiö Nesteestä enemmistön.

Meidän yhteisesti omistamiemme yritysten tulee toimia edelläkävijöinä, mutta yhteiskunta-, ympäristö- ja verovastuullinen liiketoiminta ei ole vain valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden velvollisuus.

Minkään yrityksen ei tule saada kilpailuetua aggressiivisesta verosuunnittelusta, saastuttamisesta tai ihmisoikeuksien polkemisesta. Tämä edellyttää, että suomalainen lainsäädäntö mahdollistaa kehitysmaissa tapahtuneiden rikkeiden käsittelemisen Suomessa, jos siihen ei ole toimintamaassa esimerkiksi heikon hallinnon vuoksi mahdollisuutta. Verokikkailun kuriin saaminen vaatii veroparatiisien pysäyttämistä – ja siihen eivät kehitysmaat yksin pysty.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yritysten vastuullisuuden edistämisessä ja seuraamisessa. Esimerkiksi Finnwatch tutkii suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissa. Järjestön raportit ovat muun muassa paljastaneet broileritehtaiden karut työolot Thaimaassa ja johtaneet parannuksiin lasitehtailla.

Myös Nesteen käyttämiltä malesialaisilta palmuöljyplantaaseilta on löydetty ongelmia, joiden korjaamisesta yhtiö on käynyt Finnwatchin kanssa vuoropuhelua vuodesta 2014. Tämän vuoden maaliskuussa Neste otti tärkeän askeleen ja julkaisi listan raaka-ainetoimittajistaan. Järjestöjen mahdollisuus tehdä tällaista tutkimusta ja vaikuttamistyötä on turvattava.

Teksti on julkaistu myös Veera Ruohon omassa blogissa.