Blogi

Varsovan ilmastokokous on näytön paikka

Viimeaikaiset YK-raportit ovat maalanneet ilmastonmuutoksen kuvasta aiempaa synkemmän. Ilmaston lämpeneminen, napajäiden sulaminen ja merenpinnan nousu etenevät odotettua nopeammin.
Henri Purje
8.11.2013

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC varoittaa nykymenon johtavan pahenevaan nälänhätään, kuivuuteen, tulviin, kokonaisten ekosysteemien tuhoutumiseen ja taisteluun hupenevasta elintilasta.

Filippiineillä raivoaa parhaillaan yksi historian pahimmista hirmumyrskyistä. Tällaisten äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen on yksi ilmastonmuutoksen sivutuote.

Tilanne on hälyttävä, mutta toivottomuudella ja toimettomuudella se ei ainakaan parane.

On hyvä tiedostaa, että riittävä osaaminen ja keinot ilmastokatastrofin torjumiseen ovat olemassa. Esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto on kehittynyt lyhyessä ajassa valtavin harppauksin.

Avainkysymys on, löytyykö maailman valtioilta poliittista tahtoa sitoutua kunnianhimoisiin kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksiin. Kattava ja kaikkia maita sitova ilmastosopimus on määrä solmia Pariisissa vuonna 2015. Epäonnistumiseen ei ole varaa.

* * *

Ilmastonmuutos on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Eniten ilmiöstä kärsivät kehitysmaiden köyhät, jotka ovat siihen vähiten vaikuttaneet.

Heidän tukemisensa ei ole hyväntekeväisyyttä vaan korvaus vahingoista, joita Suomen kaltaiset teollisuusmaat ovat yhteiselle pallollemme aiheuttaneet. Korvausvelvollisuus kattaa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen että sen aiheuttamiin elinolosuhteiden muutoksiin sopeutumisen. 

Rikkaat maat ovat sitoutuneet nostamaan vuotuisen ilmastorahoituksensa kehitysmaille 100 miljardiin dollarin vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi ei ole selvää, mistä rahat otetaan.

Varsovassa ensi viikolla alkava YK:n ilmastokokous on tässä mielessä näytön paikka. Vauraiden valtioiden olisi siellä lyötävä tiskiin konkreettisia lukuja ja suunnitelmia siitä, kuinka 100 miljardin tavoitteeseen päästään.

Kepan näkemys on, että ilmastorahoitus olisi vähintään kaksinkertaistettava nykytasostaan vuosina 2013–2015. Jatkossa rahoitussummaa pitäisi tasaisesti kasvattaa vuosittain. Tämä suositus sisältyy myös tällä viikolla julkaisemaamme Ilmastorahoitus ja Suomi – Miten maksamme ilmastovelkamme? -ajankohtaiskatsaukseen (pdf).

Rahoitus on avainkysymys myös siksi, että se määrittää etenemismahdollisuuksia ilmastoneuvotteluiden muilla osa-alueilla. Riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen takaaminen vahvistaisi luottamuksen ilmapiiriä globaalin etelän ja pohjoisen välillä.

* * *

Kepa seuraa ilmastoneuvotteluita paikan päällä Varsovassa 11.–23. marraskuuta osana Suomen valtuuskuntaa.

Pääviestimme ovat, että Suomen tulisi edistää riittävää rahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimille sekä ilmastotieteen mukaisia kunnianhimoisia päästötavoitteita.

Rahoituksen on oltava ”uutta ja lisäistä” suhteessa kehitysyhteistyösitoumuksiin, ja päästövähennysvelvoitteet tulee jakaa oikeudenmukaisesti kunkin valtion vastuu ja toimintaresurssit huomioiden.

Kannanottomme löytyy myös ilmastokokoussivuiltamme, jonne päivitämme uutisia ja kuulumisia koko Varsovan neuvotteluiden ajan.

* * *

Kepan edustajat Varsovan ilmastokokouksessa:

Henri Purje
Kehityspoliittinen asiantuntija
henri.purje@kepa.fi
+358 50 317 6866
Twitter: HenriPurje

Sanna Autere
Tiedottaja
sanna.autere@kepa.fi
+358 50 317 6721