Kuvassa kolme kukkaruukkua, joissa 10 euron setelit.
Kuva:
Rue89/ Flick / Creative Commons
Blogi

Uusi rahankeräyslaki tulee

Keräsimme yhteen, mistä pitkään pyöritellystä rahankeräyslaissa on kysymys ja mitä se tarkoittaa järjestöille. Valmistelutyö rahankeräyslaista on hienosti hoidettu, mutta Kepa esittää pieniä muutoksia.
Pauliina Savola
19.3.2018

Rahankeräyslainuudistusta on pykätty pitkään ja hartaasti. Ensimmäinen yritys tehtiin jo vuonna 2014, Kataisen hallituskaudella. Liian tiukkaan ennakkoon muotoiltu esitys kaatui muun muassa järjestökentän antamaan rankkaan kritiikkiin.

Tämän hallituskauden aikana päätettiin tehdä esiselvitys rahankeräystoiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia toteuttamismalleja rahankeräystoiminnan sujuvoittamiseksi.

Vuonna 2016 aloitettu työ on saatettu nyt loppuun ja rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla sekä ilmoitusmenettelyyn pohjautuvat pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Työryhmä luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle tammikuussa. Samalla sisäministeriö lähetti lakiehdotuksen laajalle lausuntokierrokselle.

* * *

Rahankeräys on alkuvuoden jälkeen noussut jälleen parrasvaroihin Brother Christmas -jupakan jälkimainingeissa. Kepa, Vastuullinen lahjoittaminen (VaLa) ja Olympiakomitea teettivät viime keväänä Taloustutkimuksen toteuttaman Lahjoittaja 2017 -tutkimuksen (pdf). Siinä keräystahon luotettavuus nostettiin erittäin tärkeäksi tekijäksi lahjoituspäätöstä tehdessä. Samoin pidettiin merkittävänä sitä, että lahjoitukset menevät yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Onkin hyvä, että myös uudessa rahankeräyslaissa lupakriteerinä säilyy toiminnan yleishyödyllisuus ja että keräyksistä ja niiden tilityksistä esitetään koottavan tiedot poliisiviranomaisten sivuille. Tämä on toiminnan läpinäkyvyyden ja luotettavuuden kannalta kannatettava toimi, jota myös Kepa lämpimästi kannattaa. Lupa myönnettäisiin jatkossa toistaiseksi nykyisen viiden vuoden määräajan sijaan. Samalla keräyshakemukseen liittyvää byrokratiaa esitetään kevennettävän merkittävästi.

* * *

Nykyisen rahankeräysluvan rinnalle luodaan ilmoitusmenettelyyn perustuva pienkeräys. Pienkeräykselle ei aseteta yleishyödyllisyyden vaatimusta, mutta pienkeräystä ei voida toimeenpanna elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön varallisuuden kasvattamiseen.

Pienkeräyksen ylärajaksi esitetään 10 000 euroa, minkä ylittyessä kerääjätaholla olisi velvollisuus keskeyttää keräys. Keräyksen maksimipituus olisi 3 kuukautta ja sen voisi sama toimija (tai toimijoiden ryhmä) toimeenpanna korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Pienkeräys ei edellyttäisi lupamenettelyä vaan perustuisi ilmoitukseen.

Suunniteltuihin muutoksiin voi tutustua sisäministeriön Säätytalolla pidetyn esittelytilaisuudessa työryhmän mietintoä käsittelevään esitykseen (pdf).

* * *

Kepan näkökulmasta esitys on pääsääntöisesti kannatettava. Kepan esittää kuitenkin muutoksia pienkeräysluvan kestoon ja ylärajaan, rahankeräysselvityksen aikatauluun sekä kolmen luonnollisen henkilön toimesta järjestettävän keräyksen kriteereihin. Lisäksi tulee pitää huolta siitä, että rahankeräysluvan ja pienkeräyksen ilmoitusmaksut myös pienempien toimijoiden ja keräysten näkökulmasta kohtuullisia eivätkä rajoita keräyksen toimeenpanoon ryhtymistä.

Edunvalvontatehtävissä pääsee varsin harvoin kiittämään riittävällä pieteetillä ja aidolla kuulemisella tehtyä valmistelua. Hyvästä työstä tulee antaa myös julkinen kiitos: sisäministeriön valmistelutyö rahankeräyslaista on hienosti hoidettu.

Esityksestä käy ilmi valmistelun laajuus, sekä edunsaajien, kansalaisyhteiskunnan ja järjestökentän kuuleminen. Erityiskiitoksen ansaitsee pienten järjestöjen roolien, huolenaiheiden ja resurssien mainitseminen useaan otteeseen käsittelyssä olevassa luonnosesityksessä sekä hyvin hoidettu viranomaisviestintä hankkeen etenemisestä.