kehityspoliittisen tulosraportin kansi
Blogi

Työn tulokset yksiin kansiin

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus on ollut viime vuosina jatkuvan syynin alla. Kehityspolitiikan tulosraportti pyrkii tyhjentämään pajatson.
Pauliina Savola
1.11.2018

Milloin epäillään, että tuloksia ei saada aikaan, milloin sitä, että rahat valuvat vain korruptoituneiden hallintovirkamiesten syviin taskuihin. Milloin taas sitä, että työ ei tuota muuta kuin ympäripyöreää lätinää kaikesta kauniista ja hyvästä.  

Keskustelu on ollut kehitysyhteistyöjärjestöjen näkökulmasta ajoittain äärettömän turhauttavaa, koska työtämme seurataan, raportoidaan ja arvioidaan jatkuvalla syötöllä jo nyt. Se tarkoittaa todistettavia numeroita, raportteja, tilintarkastuksia ja arviointeja - tiedämme, että työmme on tuloksellista.

Me järjestöissä haluamme kertoa mitä teemme, miksi ja mitä työllä ja rahalla saadaan aikaan. Siinä mielessä tulosraportissa ei ole mitään uutta.

* * *

Uutta ja ilahduttavaa on se, että kaikkien rahoitusmuotojen avulla tehty työ on saatettu ensimmäistä kertaa yksiin kansiin ja jokseenkin vertailtavaan muotoon.  

Järjestöjen näkökulmasta tulosraportin suosituksiin on helppo yhtyä. On taattava työn pitkäjänteisyys ja riittävät resurssit. Olisi jo korkea aika, että tämä näkyisi myös järjestöjen työn rahoituksessa. Se kun on jämähtänyt eurolleen vuoden 2016 tasolle, vaikka järjestöjen työ on arvioitu tulokselliseksi, kustannustehokkaaksi ja korvaamattomaksi. Tämä todetaan jälleen myös tulosraportissa.  

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta oli erityisen mieltä lämmittävää saada tunnustusta vapaaehtoisten työn merkityksestä kehitysyhteistyössä. Luku on numeroina vaikuttava, 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä eli 250 henkilötyövuotta vuonna 2016.  

Se on valtava määrä sydämen työtä, jota tehdään intohimolla iltaisin ja viikonloppuisin, joskus yömyöhään, siksi että uskomme parempaan maailmaan.  

* * *

On hienoa, että ulkoministeriö on tehnyt valtavan työn helposti lähestyttävän raportin koostamisessa. Meidän pitää kuitenkin olla kriittisiä sen suhteen, minkä painoarvon annamme helposti mitattaville ja numeerisille tuloksille.  

Kansalaisyhteiskunnan tila kapeni vuonna 2017 yli sadassa maassa – yli puolessa maailman kaikista valtioista. Siitä näkökulmasta joskus hyvä tulos on, että ei mennä taaksepäin.  

On myös muistettava, että demokratiakehityksen, hyvän hallinnon tai ihmisoikeuksien parissa tehtävä työ ei kovin helposti taivu mitattavaan muotoon, tai kehitys voi olla hidasta tai aaltomaista. Kyse ei ole siitä, että hanke tai yhteistyö on epäonnistunut tai että panokset valuisivat hukkaan.  

Kansalaisyhteiskunnan tukeminen on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteisyön ytimessä. Vaikka asenteiden muuttamista ei voi alistaa kvartaalitarkastelulle, juuri sillä saattaa olla valtava merkitys ihmisten elämään, naisten ja tyttöjen oikeuksien etenemiselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Muutoksen siemenet kylvetään vuosien saatossa. Joskus se itää kaikessa hiljaisuudessa vuosiakin ja sitten, joskus yhtäkkiäkin, puhkeaa kukkaan.  

Ja silti, hyviä tuloksia on runsaasti. Jos tulosraporttiin koottaisiin kaikki se työ, mitä kestävän kehityksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi tai kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi tehdään, olisi tulosraportti täyttänyt kirjahyllyn tai kaksi.  

Valtava määrä tulostietoa on kuitenkin saatava helpommin sulatettavaan muotoon eikä kaikkea voida ottaa mukaan. Siksi haluamme kertoa lisää siitä, mitä jäsenjärjestömme ovat saaneet aikaan. Järjestöjen tuloksiin vuosina 2015-2017 voit tutustua Järjestöjen työn saavutuksia -sivullamme.