Ruutukaappaus ulkoministeriön sivuilta.
Kuva:
Ulkoministeriö
Blogi

Tukipäätökset luvattiin vuoden loppuun mennessä

Ulkoministeriö järjesti viime viikon perjantaina aamukahvitilaisuuden, jossa paikalla oli myös kehityspoliittisen osaston uusi päällikkö Satu Santala. Tilaisuudessa kuultiin Santalan ajatuksia järjestöjen roolista sekä kansalaisyhteiskuntayksikön uutiset hanke- ja vgk-tukien hakukierroksesta.
Outi Hannula
18.10.2016

Puheessaan Santala korosti järjestöjen ja ministeriön yhteistä haastetta rakentaa kansalaisten ja päättäjien uskoa kehitysyhteistyön tuloksiin.

Tähän päästään hänen mukaansa tekemällä laadukasta ja tuloksellista työtä, joka käyttää verovaroja tehokkaasti ja tuo niiden lisäksi kehitysyhteistyöhön muuta rahoitusta.

Työn tuloksista tulisi Santalan mukaan viestiä kansalaisille niin, että he haluavat jatkossakin verovarojen suuntaamista kehitysyhteistyöhön ja voisivat olla siitä ylpeitä.

Santala näki, että juuri järjestöillä on tärkeä rooli kansalaisten tavoittamisessa. Myös kehitysjärjestöjen merkitys kansalaisyhteiskunnan vahvistajana ja vallan vahtikoirana sai Santalalta kiitosta.

***

Perjantaina kuultiin myös, että hanketukikierroksen kiireistä johtuen suunnitteilla oleva kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus viivästyy edelleen.

Aiempi linjaus on vuodelta 2010 ja sen päivittäminen nykytilannetta vastaavaksi nähdään tarpeelliseksi. Linjausta pohjustaa selvitystyö, josta on lähetetty tarjouspyyntö kehitysmaatutkimusta tekeville laitoksille.

Kansalaisyhteiskuntayksiköstä viestitettiin, että selvityksen pitäisi valmistua helmikuun lopussa, minkä jälkeen alkaa keskusteleva prosessi järjestöjen kanssa linjauksen päivittämiseksi.

***

Perjantain tilaisuudessa kansalaisyhteiskuntayksikkö kertoi myös hanketuen ja vkg-tuen tilanteesta, joita haetaan nyt kahden vuoden välein. Ministeriöstä kerrottiin, että tänä vuonna haussa olleille kehitysyhteistyöhankkeille on jaossa 16 miljoonaa neljälle vuodelle ja vgk-tukea 1,2 miljoonaa kahdelle vuodelle.

Hakemuksia puolestaan on ollut aiempaa enemmän, mutta juustohöylälinjalle ministeriö ei kertomansa mukaan ole päätöksissään lähtenyt. Sen sijaan pienentyneet määrärahat tarkoittavat kiristyviä laatuvaatimuksia.

Laadun lisäksi hanketukipäätöksissä vaikuttaa ministeriön mukaan myös kohdentuminen vähiten kehittyviin maihin, monitoimijayhteistyö ja yhteishankkeet, erityisesti yritysyhteistyö.

***

Perjantain tilaisuudessa järjestöt kysyivät, kannattaako hakemuksia enää jättääkään muihin kuin kaikkein köyhimpiin maihin?

Ministeriön mukaan kannattaa, sillä vauraampien maiden sisällä olevat ”köyhyystaskut" tunnistetaan. Hakemuksen ja hankkeen laatuun tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, jos hanke ei kohdistu vähiten kehittyneisiin maihin.

Monitoimijayhteistyö järjestöjen, viranomaisten ja yritysten välillä herätti myös keskustelua. Evaluaatiot kannustavat yhteistyön tiivistämiseen, mutta yhteistyön koordinointi voi olla haastavaa eivätkä erilaiset tukimuodot taivu helposti sen avuksi.

Yhteisesti todettiin kuitenkin monitoimijayhteistyö tarpeelliseksi.