ihmisoikeuksien ja ympäristön puolesta
Järjestöihmisiltä vaaditaan sitkeyttä ja lisää hyvää uutisia. "Työtä ja vaikuttamista ihmisoikeuksien ja ympäristön puolesta", kuten totesivat esimerkiksi Emmauksen Heikki ja Georgina Maailma kylässä -festivaaleilla viime vuonna.
Kuva:
Outi Puukko
Blogi

Toivon pilkahduksia

Tällä viikolla uutisvirtaa seuratessani pääasiallinen tuntemus on ollut epäusko. Mihin tämä maailma on menossa Trumpin mukana? Pari pientä uutista antaa kuitenkin toivoa.
Auli Starck
27.1.2017

Alkuviikosta STT:n kautta levisi laajalle uutinen suomalaisten kehitysyhteistyöhön tekemien lahjoitusten kasvusta. Otetaanpa esimerkkeinä MTV3:n uutinen "Suomalaiset lahjoittavat innokkaammin kehitysapuun" ja Turun Sanomien juttu "Ihmisille ei ole tarvinnut kertoa, että on tiukkaa".

STT:n haastattelemat neljä järjestöä – Suomen Punainen Risti, Suomen Pakolaisapu, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) ja Kirkon Ulkomaanapu – kertoivat kaikki yksityisten ihmisten tekemisen lahjoitusten kasvaneen parin viime vuoden aikana.

Toinen toivoa antavan uutinen oli eilen Iltalehdessä. Se kertoi Suomen itsenäisyyspäivään ajoittuneen #pernatsi-kampanjan menestyksestä. Nopeasti kokoon kyhätty kampanja kehotti äärioikeistoa pysymään poissa kaduilta ja keräsi jokaista uusnatsien mielenosoitukseen osallistuvaa kohden rahoitusta tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja monimuotoisuutta tukevien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Myös useat Kepan jäsenjärjestöt saivat kampanjan avulla kaivattua lisärahoitusta ja uusia jäseniä.

***

Kasvusta huolimatta lahjoitukset eivät riitä korvaamaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen ja järjestörahoituksen 40 prosentin leikkauksia. Myös ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöjen julkista rahoitusta on leikattu merkittävästi. Yksityisiltä lahjoittajilta toivotaankin sitoutumista, sillä pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus mahdollistaa järjestöjen työn laadun.

Lahjoitukset ovat kasvaneet, koska järjestöt ovat panostaneet varainhankintaan. Ilahduttavinta oli kuitenkin lukea siitä, että ihmiset ovat selvästi tietoisia kehitysyhteistyörahoituksen leikkauksista ja niiden vaikutuksista maailman köyhimpien ihmisten parissa tehtävään työhön. Ihmisillä on halu auttaa ja osoittaa, että me suomalaisetkin välitämme emmekä suvaitse esimerkiksi rasismia.

***

Vaikka rahoitusleikkaukset ovat kansalaisjärjestöjen lisäksi kohdistuneet myös Suomen muuhun kehitysyhteistyöhön, mukaan lukien YK-järjestöjen kanssa tehtävään työhön, kansalaisjärjestöt ovat niitä, jotka jalkautuvat kansalaisten pariin ja tarjoavat helppoja tapoja osallistua joko kukkaron avulla, allekirjoittamalla vetoomuksia tai vapaaehtoistyön kautta. 

Tässä kohtaa voimme me kehityskysymysten parissa toimivat järjestöt olla ylpeitä.  Suuri joukko Kepan jäseniä on ollut mukana protestoimassa rajuja kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan ja vaatimassa yhä uudelleen Suomelta sitoutumista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosentin kehitysyhteistyörahoitukseen.

Näyttävin tempaus oli Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus, joka keräsi muutamassa kuukaudessa yli 40 000 allekirjoitusta, ja siihen liittyvä Me välitämme -mielenosoitus syksyllä 2015.

Järjestöjen yhteinen vaikuttaminen on jatkunut sen jälkeenkin. Kiitos siitä teille kaikille!

***

Toisaalta voimme iloita myös siitä, että media on ollut kiinnostunut kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksista – ja on edelleen. Kuten järjestöjen kanssa sovimme heti leikkausuutisten tultua julkisuuteen, leikkausten vaikutuksista on koottava tietoa ja seurauksista on kerrottava. Leikattu taso ei saa olla se, mihin totumme ja olemme tyytyväisiä.

Painetta kehitysyhteistyörahoituksen kasvattamiseen lisää myös amerikkalainen ”ystävämme” Donald Trump, joka aikoo leikata Yhdysvaltojen rahoituksen YK-järjestöille ja kieltää rahoituksen aborttineuvontaa tekeville kansalaisjärjestöille.

Nyt vaaditaan meiltä järjestöihmisiltä sitkeyttä – ja lisää hyviä uutisia!