Blogi

Terveisiä Maailman sosiaalifoorumista

Maaliskuun lopulla Tunisissa kokoontui kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa keskustelemaan globaalista kehityksestä Maailman sosiaalifoorumiin, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 Brasiliassa. Tunisialaisella yliopistokampuksella järjestetyn foorumin ohjelmassa oli yli tuhat erilaista tapahtumaa ja vilinä oli sen mukainen.
Liisa Ketolainen
7.4.2015

Aiheet työpajoissa ja paneeleissa vaihtelivat vero-oikeudenmukaisuudesta järjestöjen kehitykseen ja uskonnoista demokratiaan. Erityisen näkyviä teemoja olivat nuoret, naiset, Post 2015 -tavoitteet sekä kehitys Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Kepasta foorumiin osallistui yhteensä neljä henkeä, tosin hieman eri rooleissa ja tehtävissä.

Kepalaiset tapasivat kumppaneita koti- ja ulkomailta, riemuitsivat uuden Barefoot Guide 4:n julkaisusta sekä osallistuivat keskusteluun foorumin tulevaisuudesta. Marssimme myös tuhansien muiden kanssa rankkasateessa ja salamoiden välkkeessä Bardo-museolle edellisviikolla tapahtuneen järkyttävän terrori-iskun johdosta järjestetyssä terrorismin vastaisessa mielenosoituksessa.

Tällä hetkllä foorumi toimii ennen kaikkea keskustelualustana, joka kerää valtavan joukon aktiiveja yhteen ja antaa jokaiselle halukkaalle mahdollisuuden olla äänessä. Samalla ohjelman määrä on kuitenkin niin mittava, että siitä voi parhaimmillaankin kokea vain sadasosan.

Pitäisikö erilaisten paneelien määrää siis vähentää, aitoa dialogia lisätä ja pyrkiä sitä kautta jopa yhteisten näkemysten muodostamiseen joistakin teemoista? Onko Sosiaalifoorumilla mahdollisuuksia kehittyä sen kaltaiseksi kuin Maailman talousfoorumi, joka pystyy tuottamaan omia julkilausumia?

Tällä hetkellä sosiaalifoorumin säännöt tai muoto eivät sitä mahdollista, mutta keskustelu on mielenkiintoinen ja tarpeellinen. Foorumin slogan on "Toisenlainen maailma on mahdollinen", mutta nykyinen formaatti vie muutosta eteenpäin hitaasti. Ay- ja opiskelijaliikkeitä sekä yliopistoja toivottiin mukaan keskusteluihin.

Erityisen mielenkiintoisia olivat myös keskustelut arabivallankumousten vaikutuksesta. Tunisialaiset, marokkolaiset, egyptiläiset, jemeniläiset ja palestiinalaiset kertoivat näkemyksiään vallankumouksien etenemisistä, tavoitteista ja tulevaisuudesta. Kumoukset saivat myös kipakkaa kritiikkiä toisten nähdessä niiden aiheuttaneen ainoastaan "teurastusta" tai johtavan maat matkimaan länsimaisia yhteiskuntia.

Vastauksena näihin todettiin vapauden olevan ennakkoehto muulle kehitykselle, ja ettei tällainen keskustelu olisi aiemmin ollut edes mahdollista. Yleisesti todettiin, että viisi vuotta on liian lyhyt aika vallankumouksen tulosten tarkasteluun. Alueella tarvitaan vielä paljon kehitystä sekä taloudessa ja työllisyydessä että perusoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Kyse on monipolvisista ja pitkistä prosesseista.

Maiden välillä on valtavia eroja, mutta Tunisian esimerkki osoittaa, että demokratian tila voi kohentua nopeastikin. Eurooppalaiselle tiedustelijalle todettiin, että vaikka solidaarisuuden osoitukset demokratian puolesta lämmittävät mieltä, minkäänlaista maiden sisäisiin asioihin puuttumista ei haluta.

Lue lisää Maailman sosiaalifoorumista Teppo Eskelisen blogista "Globaali kansalaisyhteiskunta globalisaation jälkeen?"

Liisa Ketolainen on Kepan hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenet edustavat Kepan jäsenjärjestöjä.