Kyselyn mukaan tansanialaisilla on suuri luottamus omiin kykyihinsä ratkoa eteen tulevia ongelmia. Kuvassa talonrakentaja Missungwin alueella.
Kuva:
Jonny McCormack
creativecommons.org
Blogi

Tee se itse -kulttuurista barrikadeille?

Tansanialaiset luottavat uskonnollisiin johtajiin, omaan yhteisöönsä, sukulaisiinsa ja itseensä, mutta eivät poliitikkoihin ja viranomaisiin.
Kirsi Koivuporras-Masuka
15.9.2014

Tämä kävi ilmi kansalaisjärjestö Twawezan kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin tansanialaisten yhteiskunnallista aktiivisuutta ja luottamusta maan hallintoon.

Kyselyyn vastasi 1405 kotitaloutta ympäri maata, myös maaseutualuiden hyvin köyhistä perheistä, joille Twaweza on jakanut kännyköitä sen kerran tai kaksi kertaa kuussa tekemiin kyselyihin osallistumiseksi.

Erityistä Twawezan tutkimuksessa on se, että se on ainoa ympäri maata tehtävä kyselytutkimus, jolla päästään kiinni tavallisten ihmisten mielipiteeseen.

* * *
Tämänkertaisen kyselyn tulokset kertovat, että yhteisötasolla tansanialaiset ovat aktiivisia.

"Usein tansanialaisia sanotaan passiivisiksi, mutta nämä tulokset kertovat, ettei se ole koko totuus. Jos ajatellaan, että itseluottamus ja tunne siitä, että voin tehdä asioille jotakin, ovat olennaisia voimaantumisen kannalta, niin meillä on kaikki muutoksen avaimet", totesi Twawezan johtaja Rakes Rajani.

Kyselytulosten mukaan tansanialaisilla on todella suuri luottamus omiin kykyihinsä ratkoa eteen tulevia ongelmia. Esimerkiksi samaa mieltä väittämän: "jos minulla on ongelmia, pystyn yleensä löytämään niihin ratkaisun" kanssa oli 93 prosenttia vastaajista.

Tulos kertonee osaltaan myös yleispositiivisesta asenteesta, kuten tutkimuksen tekoon osallistunut Elvis Mushi arvioi. Toisaalta tulokseen saattaa vaikuttaa myös se, että ihmiset ovat tottuneita toimimaan itse, kun julkisia palveluita on vaikea saada.  Ruohonjuuritasolla tuntuu silti piilevän paljon asennetta ongelmien ratkomiseen ja toiveikkaita tulevaisuuskuvia.

* * *

Iso mutta tulee kuitenkin heti perään: 83 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, että politiikka on liian monimutkaista, 70 prosenttia vastasi, ettei heillä ole mitään sanomista siihen, mitä hallitus tekee. Kansalaiset luottavat erittäin heikosti kansanedustajiin, paikallishallituksen jäseniin tai virkamiehiin.

Kansanedustajiin luottaa paljon vain 32 prosenttia vastaajista, kun taas uskonnollisiin johtajiin luottaa paljon jopa 68 prosenttia vastaajista. Parhaimmat pisteet saa presidentti, häneen luottaa 44 prosenttia vastaajista. Tämä tosin ei välttämättä kerro, että presidentti toimisi kansalaisten kannalta kaikkein edullisimmin, vaan kyse voi olla myös siitä, että presidentin perinteisesti vahvaa roolia kysenalaistetaan heikommin.

* * *

Miten tansanialaiset siis toimivat, kun yhteisössä on ongelmia, esimerkiksi opettajat eivät tule töihin, puhdasta vettä ei tule tai kylähallitus on korruptoitunut? He kääntyvät perheen, ystävien, yhteisön vanhimpien tai uskonnollisten johtajien puoleen neuvoja kaivatessaan ja valittaessaan ongelmista. He saattavat myös soittaa radioon ja osallistua näin julkiseen keskusteluun.

Mielenosoitusmarssille osallistuisi kuitenkin vain 8 prosenttia vastaajista ja prosentin verran jättäisi valituksen viranomaisten palautelaatikkoon. Tasan 90 prosenttia ei ole koskaan ottanut yhteyttä kansanedustajiin kertoakseen keskeisistä ongelmista tai mielipiteestään. Paikalliset viranomaiset saavat vähän paremman tuloksen, mutta silti miltei puolet vastaajista ei ole koskaan valittanut ongelmista edes kylän tai kaupunginosan johtajalle.

"Käytämme paljon aikaa uudistamalla hallintoa ja kouluttamalla virkamiehiä, mutta tämä ei kuitenkaan tunnu vaikuttavan ruohonjuuritasolla, koska ihmiset eivät usko, että voisivat käyttää virallisia kanavia, tai että hallinto voisi tuoda jotain hyvää heille", huomautti Rakes Rajani.

"Me laitamme paljon rahaa lasten koulutukseen, mutta lapset eivät opi, tai jonotamme klinikalle vain kuullaksemme, että lääkäri ei ole tänään paikalla. On paljon asioita, jotka eivät toimi, joihin keksitään ratkaisu itse, esimerkiksi päätellään, mistä taudista on kyse ja haetaan lääkkeet apteekista, jos on rahaa. Tulee kuitenkin aika, jolloin ihmisten mitta täyttyy. Silloin asiat voivat muuttua ikäviksi, ja silloin on liian myöhäistä pyytää keskustelua. Dialogi valtion ja kansalaisten välillä pitäisi käydä nyt", Rajani tiivisti vielä.