Citizen-lehti uutisoi tällä viikolla, että kansanäänestystä ei tule vielä huhtikuussa.
Kuva:
Kirsi Koivuporras-Masuka
Blogi

Tansanian uusi perustuslaki kiikun kaakun

Kesällä 2013 julkaistu uuden perustuslain ensimmäinen luonnos yllätti kansalaisyhteiskunnan positiivisesti. Luonnoksessa esimerkiksi kavennettiin presidentin ja vahvistettiin parlamentin valtaa. Perustuslakiprosessin aikana toivo on kuitenkin vaihtunut kasvavaan pettymykseen ja syventänyt epäluottamusta maan hallitusta kohtaan.
Kirsi Koivuporras-Masuka
18.3.2015

Tiedonkeruu, sidosryhmien kuuleminen ja mahdollisuus kommentoida perustuslakiluonnosta päättyivät virallisesti loppuvuodesta 2013. Perustuslakia arvioiva komissio julkaisi joulukuussa 2013 ensimmäisen luonnoksen pohjalta muokatun toisen version, jonka käsittely ja kansanäänestykseen menevän perustuslakiehdotuksen viimeistely siirtyi perustuslakikomission vastuulle.

***

Jo perustuslakikomission muodostaminen herätti Tansaniassa keskustelua, sillä perustuslain säätämistä ohjaavan lain mukaan presidentti nimittää perustuslakikomission jäsenet. Valintatapa ja komission koostumus kirvoitti monenlaisia mielipiteitä nimitysten poliittisista taustamotiiveista.

Presidentti Kikwete nimitti 201 eri sidosryhmien edustajaa komission jäseniksi. Lisäksi sekä Manner-Tansanian että Sansibarin parlamenttien kansanedustajat ja ministerit saivat automaattisesti paikan perustuslakikomissiossa.

Eripurainen perustuslakikomissio ei saanut työtään loppuun yhtenäisenä, sillä viime vuoden syksyllä oppositiopuolueiden edustajat, kahta lukuun ottamatta, kävelivät ulos komissiosta. Työ vietiin kuitenkin päätökseen ja perustuslakikomissio julkaisi viime metreillä luonnoksen uudeksi perustuslaiksi, jonka hyväksyminen herätti kritiikkiä ja erilaisia mielipiteitä siitä, mitkä tekijät lopulta johtivat luonnoksen hyväksymiseen.

Tämä luonnos on nyt menossa kansanäänestykseen, sillä se hyväksyttiin sekä Manner-Tansanian että Sansibarin parlamenteissa, tosin niukasti etenkin Sansibarilla. Jälleen spekuloitiin, oliko äänestystulos rehellinen?

***

Monille nyt kansanäänestykseen menossa olevan perustuslakiluonnoksen sisältö on pettymys. Uusi luonnos ei kavenna presidentin valtaoikeuksia vaan itse asiassa lisää niitä. Iso ja vaikea kysymys on myös ehdotus kolmiosaisesta hallintojärjestelmästä, jossa Manner-Tansanian ja Sansibarin hallitusten lisäksi muodostettaisiin yhteinen unionihallitus.

Ehdotus poistettiin perustuslakikomission luonnoksesta, mikä on vaikuttanut etenkin Sansibarilla, jossa kolmiosaista järjestelmää kannetaan enemmän kuin nykyistä mallia.

Toisaalta on myös niitä, mukaan lukien osa kansalaisjärjestöistä, jotka ovat olleet tyytyväisiä luonnokseen. Puhutaankin jakaantuneesta kansakunnasta, jossa tyytymättömien leiri kuitenkin kasvaa.

Viime viikolla esimerkiksi Tansanian kristilliset kirkot julkaisivat oman kielteisen kantansa perustuslakiluonnokseen ja kehottivat ihmisiä äänestämään ei.

Perusteluna on, että äänestykseen menevän perustuslakiluonnoksen esitys hallinnon rakenteesta ei vastaa ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin, luonnoksessa on ihmisoikeuksiin ja presidentin valtaan liittyviä ongelmakohtia ja se ei riittävästi erota lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa toisistaan.

Kristillisiä kirkkoja hiertää myös perustuslakiluonnoksen ehdotus Kadhi-oikeuden, eli islamilaisen lain liittämisestä osaksi oikeusjärjestelmää. Kadhi-oikeudessa käsiteltäisiin esityksen mukaisesti perintö- ja avioliittokysymyksiä.

***

On myös aihetta kysyä, kuinka monella tansanialaisella on mahdollisuus perehtyä perustuslakiluonnoksen sisältöön ja seurata siitä käytävää keskustelua?

Kansalaisjärjestö Twaweza teki alkuvuodesta 2014 mielipidemittauksen, johon vastattiin 1547 kotitaloudesta. Tulosten mukaan 74 prosenttia vastanneista ei tuolloin tiennyt, mistä saisi käsiinsä uuden perustuslain luonnoksen. 

Kollega huomauttikin, että maaseudulla moni on paikallisten johtajien kertoman varassa, mistä seuraa, että ihmiset seuraavat usein äänestäessään johtajan mielipidettä. 

***

Tällä hetkellä keskustelu keskittyy siihen, tuleeko kansanäänestys huhtikuun 30. päivä vai ei?

Tiistaina 17.3. aikaa kansanäänestyksen järjestämiseen oli jäljellä 48 päivää. Tuolloin Citizen-lehti uutisoi, että äänestys ei yksinkertaisesti onnistu. Suurin syy on valmistelujen keskeneräisyys ja ongelmat uusien biometristen äänestäjäkorttien käyttöönotossa.

Äänestäjiä on rekisteröity tähän mennessä vasta yhdellä hallintoalueella, kun niitä on yhteensä 169. Äänestyksen järjestäminen on myös iso taloudellinen ponnistus.

Hallitus on kuitenkin halunnut pitää virallisesti kiinni alkuperäisestä päivämäärästä. Oikeusministeri Asha-Rose Migiro kertoi eilen uutisissa, että kansanäänestys toteutetaan sovitussa aikataulussa. Citizen-lehti taas kertoo, että se on saanut tietolähteiltään kuulla, että hallitus on harkinnut uuden päivän määrittämistä joko elokuulle tai sitten lokakuulle parlamentti- ja presidentinvaalien yhteyteen.

Sitten on vielä kysymys siitä, millainen on kansanäänestyksen lopputulos? Ja miten se osaltaan vaikuttaisi parlamentti- ja presidentinvaaleihin?

Mikäli kansa äänestää ei, alkaa koko perustuslakiprosessi käytännössä alusta. Se tarkoittaa vuosien työn valumista tyhjiin. Toisaalta moni on myös sitä mieltä, että nykyinen perustuslaki on parempi, kuin kansanäänestykseen menossa oleva ehdotus uudeksi perustuslaiksi.

Lisätietoa: