Blogi

Suomi on kaukana ilmastopolitiikan mallimaasta

Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa. Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä. Suomi on tasa-arvon mallimaa. Näitä väitteitä on totuttu kuulemaan viime vuosina. Uskallan väittää, että useimmat suomalaiset kuvittelevat Suomen olevan myös ilmastopolitiikan mallimaa. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta.
Niklas Kaskeala
27.8.2013

Suomi sijoittuu sijalle 38 tämän vuoden ilmastonmuutosvertailussa. Germanwatchin ja Climate Action Network Europen (CAN-E) vuosittain toteuttama Climate Change Performance Indeksi (CCPI) listaa 61 maailman saastuttavimman maan ilmastotoimet perustuen maiden päästöihin ja ilmastopolitiikkaan. Arvioinnin tekemiseen ovat osallistuneet yli 200 asiantuntijaa kyseisistä maista.

Suomen ilmastopolitiikka arvioidaan kuudenneksi huonoimmaksi EU:ssa. Muista Euroopan maista muun muassa Valko-Venäjä on edellämme. Suomi on vertailussa heti Indonesian ja Etelä-Afrikan perässä. Olemme siis hyvin kaukana niiltä sijoilta, joilla olemme tottuneet näkemään Suomen erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. 

Mistä tämä listasijoitus johtuu, ja ennen kaikkea mistä kansalaisten väärät mielikuvat johtuvat? Ensimmäiseen kysymykseen on helpompi vastata.

***

Climate Change Performance Index tarkastelee arvioitujen maiden kasvihuonekaasujen päästöjä asukasta kohden, päästöjen kehitystä, uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta ja ilmastopolitiikan kunnianhimoa. Suomi pärjää verrokkimaihin verrattuna huonosti kaikilla näillä mittareilla.

Kuulen jo jonkun valittavan, että Suomi on harvaan asuttu maa kaukana pohjoisessa, mistä syystä päästömme ovat väistämättä suuret. Mutta eikös Ruotsi ole myös harvaan asuttu maa pohjoisessa? Silti Ruotsin ilmastopolitiikka arvioidaan vertailun toiseksi parhaaksi.

Tanska on vertailussa ensimmäisenä. Tai itse asiassa neljäntenä, sillä kolmea ensimmäistä sijaa ei vertailussa jaeta ollenkaan. Minkään maan ei nähdä tekevän tarpeeksi ilmastokatastrofin välttämiseksi.

Tanskan hallitus on päivittänyt ilmastopolitiikkaansa viimeisimmän ilmastotieteen vaatimalle tasolle.  Maan hallitus on sitoutunut vähentämään päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Tanskan tavoitteena on olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Koska olet kuullut yhtä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita suomalaisen poliitikon suusta?

Suomalaisilla poliitikoilla on kuitenkin ratkaisun avaimet sijoituksen parantamiseksi. Esimerkiksi kunnianhimoisen ilmastolain säätäminen vielä tällä vaalikaudella nostaisi sijoitusta aivan varmasti. Samoin Suomi voi asettaa itselleen ja ajaa EU:ssa ilmastotieteen vaatimia kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita.

***

Toisaalta on mielenkiintoista pohtia, miksi mielikuvat Suomen ilmastopolitiikasta ja karu todellisuus ovat niin kaukana toisistaan. Tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että näkemys mielikuvien myönteisyydestä perustuu täysin allekirjoittaneen subjektiivisiin havaintoihin. Uskon, että moni kuitenkin yhtyy näkemykseeni.

Onko kyse siitä, että suomalaisilla on läheinen luontosuhde ja luonnonsuojelulla on pitkät perinteet? Siirretäänkö nämä mielikuvat liian helposti myös ilmastopolitiikan saralle? Onko ilmastopolitiikka Suomessa niin alisteista muille politiikan sektoreille, ettei se aiheuta suurempia otsikoita, jotka paljastaisivat totuuden?

Näihin kysymyksiin on huomattavasti hankalampaa vastata. Sen verran tiedän, että ilmastonmuutoksen vastustajilla on vielä paljon tehtävää tämän ”mielikuvakuplan” puhkaisemisessa.

Kirjoittaja on Kepan kehityspoliittinen asiantuntija.