2017-11-hallitus
Kuva:
Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Blogi

Suomesta kestävän kehityksen budjetoinnin kansainvälinen edelläkävijä

Valtiovarainministeri Petteri Orpo vakuuttaa, että ministeriöstä löytyy motivaatiota ja intoa etsiä konkreettisia keinoja kestävän kehityksen liittämiseksi vahvemmin osaksi valtion budjettia.
Katja Hintikainen
21.11.2017

Joukko ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kokoontui eilen tilaisuuteen, jossa kerättiin ideoita ja evästyksiä valtiovarainministeriön työlle laatia kestävän kehityksen budjetti. Tähän ei ole helppoja ratkaisuja, mutta uskoa toteutumiseen luo ministerin sitoutuminen sekä halu olla kansainvälinen edelläkävijä. Toivottavaa on, että ministeriöt saavat tarvittavan tuen ja resurssit uuden asian haltuun ottamiseen.

Seuraavassa esitän neljä ajatusta kestävän kehityksen budjetoinnista:

  1. Budjetin laadintaprosessi olisi järkevään nivoa osaksi olemassa olevaa Agenda 2030 -ohjelman seurantajärjestelmää. Valtioneuvoston kanslian vetämä asiantuntijaryhmä viimeistelee parhaillaan kansallisia indikaattoreita, joiden avulla tullaan tarkastelemaan Suomen etenemistä kestävän kehityksen toimeenpanossa. Indikaattoritieto kootaan vuosittain syksyn ja kevään aikana siten, että joka vuoden toukokuussa kokonaisuutta voidaan käsitellä valtioneuvoston kanslian Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa sekä eduskunnassa hallituksen vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä. Tarvitaan selkeä rakenne, jossa indikaattorien tarjoama tietopohja huomioidaan seuraavan vuoden talousarvioesitystä laadittaessa.

 

  1. Kestävän kehityksen budjetoinnin on kyettävä paitsi osoittamaan panostukset kestävän kehityksen edistämiseen, niin myös autettava tunnistamaan budjettikohdat, jotka ovat vaikutuksiltaan jopa kielteisiä. Tämä voidaan saada aikaan esimerkiksi niin kutsutulla liikennevalomallilla tai pisteytyksillä, joilla arvioidaan budjettipanostusten hyödyllisyyttä kestävän kehityksen näkökulmasta. Näin päästään käsiksi siihen, millaiset budjettikohdat voivat haitata jonkin tavoitteen saavuttamista.

 

  1. Kestävän kehityksen budjetointi voi toimia tervetulleena avauksena keskustelulle vaihtoehtoisista hyvinvoinnin mittareista. Kestävän kehityksen tavoitteiden perimmäinen tarkoitus on edistää niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvointia siten, että voimme taata hyvän elämän myös tuleville sukupolville. Sillä millä mittaamme hyvinvointia ja menestyksekästä taloutta on väliä, ja BKT yksin ei tarjoa tähän riittäviä näkökulmia. Myös tulevaisuusvaliokunnan mietintö hallituksen toimeenpanosuunnitelmasta kehottaa tarttumaan uusiin hyvinvoinnin mittareihin.

 

  1. Kestävän kehityksen tavoitteiden ja valtion budjetin yhteen sovittaminen ei ole yksinkertainen projekti. Valmiita malleja ei ole ja uuden äärellä ajatukset ja konkreettiset keinot ovat vasta muotoutumassa. Keskeistä ei olekaan luoda valmista toimintatapaa kerralla, vaan lähteä yhdessä laatimaan uutta mallia tarkastella budjettia kestävän kehityksen näkökulmasta. Mallia on oltava valmis kehittämään tulevina vuosina ja yli hallituskausien. Tämä ei suinkaan tarkoita etteikö jo ensi vuoden talousarvion osalta kannata lähteä kunnianhimoisesti liikkeelle.