hallituksen kolmikko tiedotustilaisuudessa
Kuva:
Lauri Heikkinen
Valtioneuvoston kanslia
Blogi

Suomen kehitysyhteistyösitoumus katoamassa taivaan tuuliin

Julkisen talouden suunnitelma hyväksyttiin tänään perjantaina valtioneuvoston yleisistunnossa. Hallitus aikoo laskea kehitysyhteistyön määrärahoja noin 0,37 prosenttiin bruttokansantulosta.
Anna-Stiina Lundqvist
13.4.2018

Samaan aikaan kun naapurimaassamme järjestökollegamme kampanjoivat sen puolesta, että Ruotsi säilyttäisi kehitysyhteistyörahoituksensa yhdessä prosentissa bruttokansantulosta, laskee Suomen prosenttiosuus kuin lehmän häntä. Tuntuu kuin 0,7-sitoumusta haluttaisiin suorastaan paeta, sen verran kaukana juuri ilmestyneessä julkisen talouden ennusteessa esitetty 0,37 prosenttia jo on maalista.

Hallitus nosti eriarvoisuuden kitkemisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisen kehysriihen keskiöön. Tämä on hienoa, mutta samaan aikaan on sääli, että vastuunkanto rajoittuu niin vahvasti Suomen rajojen sisäpuolelle. Itse veikkaisin, että Suomessa päästäisiin aika lähelle Ruotsin lukuja, mikäli kansalaisilta kysyttäisiin mielipidettä siitä, toivovatko he poliitikkojen ottavan päätöksissään huomioon niiden vaikutukset muiden maiden ihmisiin.  

Perussuomalaisten vaalimenestyksen ja toisaalta myös vihapuheen lisääntymisen vanavedessä julkiseen keskusteluun on jäänyt sitkeä usko asenneilmapiirin kaikkinaisesta muutoksesta. Uskallan väittää, ettei tämä pidä paikkaansa. Selvä enemmistö, peräti 85 prosenttia suomalaisista, pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Entistä useampi olisi valmis lisäämään Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja. Aiempaa harvempi myöskään leikkaisi niitä. Vastaansanomattomia tutkimustuloksia, eikö?  

***

Vielä viime kevään ennusteessa puhuttiin prosenteissa 0,39:sta. Sekin on vähän, ja moni voi sanoa, että rahallisestihan summa ei ole kuitenkaan siitä laskenut, päinvastoin. Totta, mutta kun olen hallituskauden katsellut hallituspuolueiden edustajien olankohautuksia ja lupauksia siitä, kuinka sitä kehitysrahoitusta kyllä heti nostetaan Suomen talouden kasvaessa, alkaa uskoni hiljakseen loppua.
 
OECD:n kehitysapujärjestön DAC:n tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitystyövarat supistuivat entisestään viime vuonna. Samaan aikaan muiden OECD-maiden apu lisääntyi voimakkaasti. Suomi ei elä umpiossa ja riittävä ja ennustettava rahoitus on kestäviä tuloksia tuottavan kehitysyhteistyön edellytys. Toivottavasti globaalin vastuun kantaminen näkyy tekoina jo syksyn budjettiriihessä, sillä jollei näy, niin ensi keväänä äänestäjät kyllä muistavat hallituksen, joka ei piitannut maailman köyhistä.  
 
PS. Hallitusohjelmatavoitteemme ovat muuten jo ilmestyneet, suosittelen tutustumaan!