Blogi

Suomalaiset kannattavat maakohtaista talousraportointia – entä poliitikot?

Viime viikolla ryhmä järjestöjä käynnisti kampanjan, jonka tavoitteena on saada suomalaiset monikansallisesti toimivat yritykset raportoimaan talouslukunsa maakohtaisesti.
Eva Nilsson
15.10.2013

Maakohtainen raportointi on ollut jo vuosia kansalaisjärjestöjen vaatimuslistalla kaikkialla maailmassa. Se olisi oiva keino saada kipeästi tarvittavaa läpinäkyvyyttä monikansallisten yritysten verosuunnitteluun. Arvioiden mukaan monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu on ylivoimaisesti suurin syy siihen, että veroparatiiseihin pakenee tuhansia miljardeja euroja vuosittain.

Maakohtainen talousraportointi on ollut poliittisessa myötätuulessa viime vuosina. Keväällä saatiin vihdoin päätökseen luonnonvara- ja metsäsektorin raportointia koskevat EU-neuvottelut. Näillä sektoreilla toimiville suuryrityksille raportointi tulee pakolliseksi parin vuoden sisällä. Raportointi on kuitenkin suppeaa: yrityksiltä vaaditaan vain tietoja julkishallinnoille maksetuista yli 100 000 euroa ylittävistä maksuista maa- ja hanketasolla. Esimerkiksi tietoja voitoista, kuluista, henkilöstön määrästä ja saaduista tukiaisista ei vaadita.

Nyt EU:ssa on herätty huomaamaan, että luonnonvarasektoria koskeva direktiivi jää puolitiehen jos verovälttelyyn halutaan aidosti puuttua. Niinpä EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Liettua teki laajasta, kaikkia sektoreita koskevasta maakohtaisesta raportoinnista aloitteen syyskuun puolivälissä. Nyt sitä puidaan Euroopan unionin neuvoston yrityslainsäädäntöä käsittelevässä työryhmässä.

Suomen kantaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) sisämarkkinapolitiikan ja yrityslainsäädännön tiimissä. Ministeriössä asetettiin työministeri Ihalaisen johdolla syyskuun alussa työryhmä pohtimaan kirjanpitolain muutoksia. Työryhmässä on edustettuna lähinnä tilinpäätös- ja kirjanpitoasiantuntijoita. Ministeriö on kuitenkin luvannut kuulla asiassa myös järjestöjä.

EU:n neuvoston työryhmässä asiaa käsitellään seuraavan kerran ensi viikolla. EU-jäsenmaat ovat viime viikkoina lähettäneet kantojaan puheenjohtaja Liettualle. Huhujen mukaan erityisesti Ranska, Belgia ja Tanska ajavat asiaa aktiivisesti. Tiukkaa vastustusta tulee erityisesti Iso-Britannialta. Se ei yllätä – Iso-Britannialla on tapana vastustaa verovälttelyn vastaisia toimia, koska Lontoon Cityn pankkikeskittymä on veroparatiisitalouden sydämessä.

Suomi sijoittuu EU-maiden joukossa tavalliseen tapaansa harmaalle alueelle. Suomen hallitusohjelmassa on sitoumus maakohtaisen kirjanpidon edistämisestä. Lähteet valtioneuvostosta kertovat, että ”Suomi kyllä tukee tätä hanketta”, mutta tarkkaa kantaa ei vielä ole, koska tarkkaa EU-ehdotustakaan ei vielä ole.

Hyvää tässä on, että Suomi on periaatteessa kannattajien joukossa. Toisaalta on harmillista, ettei Suomella ole ollut tahtoa lähteä mukaan etujoukkoihin muiden asiaa ajavien maiden kanssa.

Kun EU:n kannanmuodostuksessa päästään pidemmälle, lähtee TEM:stä kantaehdotus eduskuntaan. Siellä asiaa käsitellään vähintään suuressa valiokunnassa ja talousvaliokunnassa. 

Kepan viime viikolla julkaiseman gallupin mukaan 90 % suomalaisista kannattaa maakohtaisten talousraporttien julkaisemista. Tulevina viikkoina nähtäväksi jää, mitä tekevät kansanedustajat.

Järjestöjen kampanjaan voi tutustua osoitteessa www.veroparatiisimatkat.fi.