Kuvassa Slush-tapahtuman lava
Kuva:
Kari-Pekka Murtonen
Blogi
Slush

Slush 2017 – loskaa vai mahdollisuuksia järjestöille

Slushissa pohdittiin, millaiset teknologiat tukisivat maapallomme kestävää kehitystä ja ratkaisivat isot ongelmamme? Startup-pöhinöistä löytyi paljon opittavaa myös järjestöille.
Kari-Pekka Murtonen
14.12.2017

Osallistuin pari viikon takaiseen Slush-tapahtumaan tavoitteena kartoittaa, mikä voisi auttaa kansalaisjärjestöjen työtä maailman köyhimmillä alueilla. Voisiko vaikkapa tekoäly, esineiden internet tai robotisaatio tuoda sellaista kehitystä ja innovaatioita, jotka voisivat auttaa maailman köyhimpiä maita ratkaisemaan sen, miten kaikille saadaan esimerkiksi terveys ja laadukas koulutus.

Al Gore avasi tapahtuman pyrkien vakuuttamaan, että maapallon haasteet ovat myös ihmishistorian suurin bisnesmahdollisuus. Goren mukaan yritykset voivat ratkaista monet isoista maailman ongelmista, mutta saavuttaaksemme kestävän ja oikeudenmukaisen maailman jokaisen yrityksen tavoitteena tulee tuloksen lisäksi olla positiivisen ja kestävän jäljen jättäminen. Muutoksessa keskeisenä sidosryhmänä ovat kansalaisjärjestöt.

Teknologian vallankumous

Samsungin strategiajohtaja Young Sohn nosti omassa puheessaan esille, kuinka elämme entistä enemmän datapohjaisessa taloudessa. Erilaiset sensorit ja algoritmit esimerkiksi keräävät ja analysoivat tietoa järjettömällä nopeudella jo lähes kaikesta mitä teemme. Tämä mahdollistaa ratkaisuja, jotka eivät koskaan ennen ole olleet mahdollisia. Miten tämä kaikki muutos ja osaaminen saadaan palvelemaan kestävää kehitystä ja vähentämään globaalia eriarvoisuutta onkin toinen kysymys.

Teknologiapohjaisten ratkaisujen potentiaali kehitysyhteistyössä on iso. Teknologia onkin jo kehitys- ja humanitaarisessa avussa muuttanut monia asioita, vaikka järjestöillä ei välttämättä ole ollut käytössään resursseja kehitystyöhön.

Tulevaisuudessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää, miten teknologia muuttaa toimintaympäristöämme sekä miten adaptoimme ja jopa edistämme uusien teknologioiden käyttöönottoa. Kuten teknologiayritys Ovamban perustaja Viola Llewellyn totesi: ”This ain’t your grand-daddy’s Africa”. Llewellyn painotti, että pärjätäkseen Afrikan markkinoilla yrityksen tulee:

  1. ratkaista ongelma
  2. omata vahva paikallinen tuntemus
  3. kohdata ihmiset siellä missä ovat
  4. ymmärtää, että kulttuurilla on merkitystä

Monet yllämainitut ovat järjestöjen ja kumppaneiden ydinosaamista. Ehkä järjestöt osaltaan voisivatkin auttaa osaamisellaan sijoittajia panostamaan uusille alueille?

Uusien haasteiden edessä

Innovatiivisten Sama ja LXMI -yritysten perustaja ja toimitusjohtaja Leila Janah puolestaan väitti, että maksisimaalista voittoa tavoittelevan yritystoiminnan ja voittoa tavoittelemattoman järjestötoiminnan raja hälvenee. Selkeä muutos on hänen mukaansa myös siinä, että isojen rahojen päällä istuvat ovat väsyneet sijoittamaan rikkaimman yhden prosentin ”leluihin”. Nyt halutaan tehdä jotain erilaista. Janahin oma yritystoimintansa on hyvä esimerkki, kuinka tuhansia kaikkein köyhimpiä on pystytty työllistämään ja nostamaan pois köyhyydestä.

Yritysten varhaisen vaiheen rahoitukseen keskittyvän Seth Bannon puheessaan kertoi, että suurin osa Y-sukupolvesta uskoo, että yritystoiminnan tarkoituksen tulisi parantaa yhteiskuntaa ja menestystä pitää mitata myös kestävyyden mittareilla yhdessä talouden lukujen kanssa. Global Impact Accelerator Finalisti yritykset ovatkin konkreettinen osoitus tästä. Monien unelmat liittyivät läheisesti siihen mitä monet järjestöt tekevät mutta lähestymistapa on eri.

Täytyy muistaa, että Slush on ensisijaisesti suunnattu startup-yrityksille ja sijoittajille. Järjestöille tapahtuma antaa kuitenkin mahdollisuuden kurkata johonkin erilaiseen ja uuteen. Yhteenvetona todettakoon, että teknologinen kehitys, uudenlainen yrittäjyys ja Y-sukupolven kiinnostukset ovat asioita, joiden tulisi haastaa myös järjestöjä. Tulevaisuuden voittajia ovat ne, jotka osaavat sitouttaa osaajia, muokata toimintaansa ja luoda rohkeasti rajat ylittävää yhteistyötä.