Blogi

Rikkaat ja kauniit ovat ikäviä ihmisiä

Kehitysyhteistyö on pitkälti riippuvainen epäitsekkyydestä ja empatiasta — sekä maiden että yksittäisten ihmisten. Voisiko uusista tutkimustuloksista olla avuksi?
Esa Salminen
18.8.2011

Rikkaat ihmiset tunnistavat huonommin toisten ihmisten tunteita, kirjoitti The New York Times viime vuoden lopulla. Artikkeli perustuu Kalifornian yliopiston tutkimuksiin. Luonnetutkimus sai äskettäin lisää vettä myllyyn, kun Guardian uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan kauniit ihmiset tekevät vähemmän yhteistyötä toisten kanssa ja ovat taipuvaisempia ajamaan omia, itsekkäitä etujaan.

Siinä kun osa kommentaattoreista on ajatellut, ettei rikkauden ja ikävyyden syys-seuras-suhde ole itsestään selvä (rikkaista voi tulla ihmisinä kylmiä, mutta voihan olla, että itsekkäistä ihmisistä tulee helpommin rikkaita), lienee selvää, ettei itsekkyys tee kenestäkään kovin helposti kaunista.

Voisiko tästä oppia, ettei feissarin kannatta lähestyä upporikasta kaunotarta tai komistusta? Varmaankin aika se ja sama, sillä tuskin heitä kovin usein Rautatientorilla kävelee.

Vaalimökillä päivystävien päänkäännyttäjien taas voi olla parempi heittää haaveet uusista äänestäjistä sikseen, ainakin jos uskoo Daily Mailin uutisoimaa tutkimusta, jonka mukaan poliittiset kannat — ainakin selkeät ääripäät — on saatettu ohjelmoida aivoihimme. Kukkahattuja ilahduttanee tieto, että konservatiivisilla ihmisillä näyttää olevan primitiivisemmät aivot kuin liberaaleilla.