Blogi

Rahankeräyslakia viilataan

Sisäasiainministeriö on valmistellut esityksensä rahankeräyslain muuttamiseksi.Valmistelutyön aikana on käyty paljon keskustelua koko lain ja rahankeräysluvan tarpeellisuudesta: onko tärkempää saada lupa etukäteen vai valvoa, että kerätyt rahat menevät oikeaan kohteeseen?
Auli Starck
28.10.2013

Luvanvaraisuutta perustellaan epärehellisen rahankeräyksen ehkäisemisellä. Avointa rekisteriä siitä, kenelle lupa on myönnetty ja mihin tarkoitukseen, on vaadittu ja ilmeisesti valmisteltukin jo pitkään, mutta tuloksetta.

Toisaalta suurimmat ongelmat järjestöille näyttävät aiheutuvan lain tiukasta tulkinnasta ja henkilöresursssien puutteesta poliisihallituksessa, joka toimii rahankeräysluvan lupaviranomaisena.

Pitkät käsittelyajat, neuvonnan puute ja vaikeus saada  valtakunnallista lupaa pienille paikallistoimijoille eivät tue vaan hankaloittavat järjestöjen rahankeräystä. Laki ja hallinto eivät ole pysyneet mukana internet-kauden mukanaan tuomien uusien rahankeräystapojen kelkassa.

Uusi lakiesitys ei juuri yllä mainittuihin ongelmiin puutu. Ainoa selkeä lakiesityksessä mainittu helpotus järjestöille on, että rahankeräysluvan pisin voimassaoloaika pitenisi kahdesta vuodesta viiteen vuoteen.

Suurin muutos esityksessä on, että rahankeräyslain piiriin tulisi uusia toimijoita: yleishyödyllisten yhdistysten lisäksi rahankeräysluvan voisivat saada Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon hiippakunnat sekä yliopistot.

Olennaisinta ei jatkossa ole näin toimijan yleishyödyllisyys, vaan se, että rahankeräyksellä hankitut varat käytetään yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pelkkää lakitekstiä lukeamalla ei kuitenkaan selviä, voiko keräyskulut jatkossakin kattaa keräyksen tuotoilla vai tiukentuuko käytäntö?

Lakiesitykseeen on nyt mahdollisuus vaikuttaa. Kepassa valmistelemme lausuntoa esitykseen ja keräämme sitä varten jäsenjärjestöjen kantoja ja kommentteja 25.11. mennessä.

Lisätietoja

Auli Starck
Järjestökoordinaattori
auli.starck@kepa.fi
050 317 6715