Blogi

Rahankeräyslaki muuttuu ja muuttuu

Rahankeräyslain osauudistus astui voimaan 1.9.2014. Heti perään sisäasiainministeriö ryhtyy uudistamaan lakia rankemmalla kädellä. Helpottuuko järjestöjen rahankeräys?
Auli Starck
5.9.2014

Suomessa rahankeräys on tarkoin säädeltyä. Lain mukaan rahankeräys on toimintaa, jossa vedotaan yleisöön vastikkeettoman lahjoituksen saamiseksi. Rahankeräyslaki pyrkii suojelemaan lahjoittajia mahdollisilta huijauksilta ja sen takia jokaisella rahankerääjällä on oltava ennakkoon poliisilta saatu rahankeräyslupa.

Ajatus on hyvä, mutta käytännössä rahankeräysluvan saaminen on ollut järjestölle hankalaa ja vieläpä maksullista. Lupien käsittely vie kuukausia, paikalliset järjestöt eivät voi saada valtakunnallista lupaa, ja kaikkiin pieniinkin muutoksiin on haettava erikseen hyväksyntä. Lupia myöntävä poliisihallitus ei pysty juuri neuvomaan luvanhakijoita, minkä johdosta harva lupahakemus menee ensimmäiselle yrittämällä läpi. 

***

Rahakeräyslaki ei ole pysynyt ajan hermolla, kun keräystavat ovat muuttuneet radikaalisti. Lipaskeräysten sijaan rahaa kerätään yhä enemmän internetin kautta, säännöllisin lahjoituksin, nopeasti ja maantieteellisistä rajoista välittämättä. Myös rajanveto muun varainhankinnan kanssa on välillä vaikeaa. Tulkinnasta riippuu, mieltääkö aineettoman lahjan vastikkeeksi tai vastikkeettomaksi.

Oman lisänsä soppaan tuo muualla maailmassa suosittu joukkorahoitus, joka voi mahdollistaa esimerkiksi sijoitustoimintaa, ennakkomyyntiä sekä myös puhtaita lahjoituksia. Joukkorahoitusta voivat hyödyntää niin yritykset, yhdistykset kuin yksityiset henkilötkin, mutta eri toimijoita sitovat erilaiset säännöt ja erilaisia joukkorahoituksen muotoja sitovat erilaiset lait.

Sääntöviidakosta huolimatta valtionvarainministeriö arvioi joukkorahoituksen volyymin kasvavan Suomessakin rajusti. Tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat valmiita ja halukkaita sijoittamaan tai lahjoittamaan suuriakin summia kiinnostavaksi katsomiinsa hankkeisiin.

***

Rahankeräyslain osauudistus astui voimaan syyskuun alussa. Suurin muutos on, että rahankeräystä voivat harjoittaa aiempaa useammat tahot: yliopistot, evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko ja myös sellaiset järjestöt, joilla on muutakin kuin yleishyödyllistä toimintaa.  Järjestöjen kannalta positiivinen muutos on vakiintuneiden rahankerääjien mahdollisuus hakea rahankeräyslupaa enimmillään viideksi vuodeksi aiemman kahden vuoden sijaan.

Lainvalmistelun yhteydessä ja varainhankinnan tapojen muuttuessa nopeasti on koko ennakkoluvan tarve kyseenalaistettu. Sisäministeriö on selvästikin ollut korvat auki kuulemistilaisuuksissa ja käynnistänyt rivakasti uuden lainsäädäntöhankkeen, jonka tarkoituksena on sisäministeriön tiedotteen mukaan siirtyä ilmoituksenvaraiseen menettelyyn ja panostaa yhä enemmän rahankeräysten valvontaan.

Tavoitteena on myös perustaa kauan kaivattu rekisteri rahankeräyksistä. Rahaa voisivat jatkossa kerätä myös muut toimijat kuin yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt, ja rahaa saisi kerätä myös muuhun kuin yleishyödylliseen toimintaan.

Järjestöjen kannalta ilahduttavaa on rahankeräyslupamenettelyn helpottuminen ja nopeutuminen. Sen sijaan huolenaiheiksi voivat nousta valvonnan riittävyys ja tasapuolisuus. Järjestöiltä vaaditaan yleensä tarkkaa raportointia ja tilivelvollisuutta, mutta valvotaanko kaikkia toimijoita yhtä tarkasti? Jos rahaa saa kerätä kuka vaan, säilyykö lahjoittajien luottamus yleishyödyllisten yhdistysten työtä kohtaan? Epäselvää on myös se, vaikuttaako tämä rahankeräyslain muutos järjestöjen ja lahjoitusten verotukseen.

Toivottavasti nyt ei mennä ojasta allikkoon, vaan pikaisesta aikataulusta huolimatta uuden lain valmistelussa nähdään kokonaisuus, kuullaan riittävästi myös järjestöjen edustajia ja huomioidaan erilaisten ratkaisujen pidempiaikaiset vaikutukset.

***

Lisätietoja rahankeräyslain uudistamisesta voi lukea sisäministeriön verkkosivuilta. Tälläkään kertaan lainvalmistelutyöryhmässä ei ole kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Kepa vaikuttaa lainvalmisteluun yhdessä muiden suomalaisten kattojärjestöjen kuten Vastuullinen Lahjoittaminen (VaLa) ry:n (www.vala.fi) kanssa. Jäsenjärjestöjen kommentit aiheeseen ovat erittäin tervetulleita.