Blogi

Post 2015: Suomen kestävän kehityksen resepti on rohkea

Suomi julkisti näkemyksensä uusista, vuonna 2016 voimaan astuvista kestävän kehityksen tavoitteista. Kattavaa, 40-sivuista esitystä voi kiittää sen rohkeudesta ja oivaltavuudesta. Toisaalta paperi lupaa niin paljon, että herää kysymys, minkä makuinen soppa näillä eväillä saadaan aikaiseksi? Joistain aineksista on ehkä pakko tinkiä.
Aino Pennanen
16.6.2014

Kantapaperia on työstetty ulkoministeriössä koko kevät, laajasti eri sidosryhmiä ja ministeriöitä kuullen. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta Suomi nostaa keskeisiksi periaatteiksi juuri oikeat ainekset, joita ovat universaalisuus, ihmisoikeusperustaisuus, eriarvoisuuden vähentäminen ja maapallon kantokyvyn rajojen kunnioittaminen.

Toisin sanoen uusi kehitysagenda koskee kaikkia maita, myös meitä. Suomi myös näkee, että pelkän absoluuttisen köyhyyden vähentämisen sijaan, tavoitteilla on edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista ja vähennettävä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin luonnon kantokyvyn rajoja kunnioittaen. 

Suomen resepti on oivaltava sen puuttuessa köyhyyttä synnyttäviin ja ylläpitäviin rakenteellisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kasvavaan eriarvoisuuteen ja maakaappauksiin. Riittävän rahoituksen ohella menestystekijöiksi nostetaan eri politiikan alojen välinen johdonmukaisuus. Enää ei siis riitä, että kestävän kehityksen kysymyksiä ratkotaan erillisissä poteroissa, vaan mukaan on Suomessakin saatava kaikki ministeriöt ja politiikan alat.

***

Eri painopistealueita Suomi listaa viisitoista. Suomi haluaa toimia rauhanomaisten ja vakaiden yhteiskuntien eteen muun muassa vahvistamalla hyvää ja demokraattista hallintoa sekä oikeusvaltion instituutioita. Nämä nähdään myös itsenäisinä tavoitteina. Myös yhteiskuntien haavoittuvuuksien vähentäminen ja katastrofien ennaltaehkäisy on Suomelle tärkeää.

YK-keskusteluissa Suomi on puhunut vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia on korostettu. Kantapaperissa sukupuolten välistä tasa-arvoa tarkastellaan myös sukupuolten moninaisuuden näkökulmasta.

Sosiaalisen kehityksen tavoitteista esiin nostetaan vuosituhattavoitteistakin tuttuja teemoja, tosin uusin painotuksin. Tällaisia ovat laadukas ja monipuolinen koulutus mukaan lukien arvo- ja asennekasvatus. Ruokaturva ja siihen läheisesti liittyvä kalastus sekä laajemminkin merien  suojelu  ovat Suomelle tärkeitä teemoja.

***

Rio+20-kokouksen kärkiteemat eli vesi, sanitaatio ja hygienia säilyvät prioriteettilistalla. Terveyspalveluiden kattavuus ja sosiaaliturvan perustaso puolestaan luovat pohjan terveys- ja hyvinvointitavoitteiden toteutumiselle. Uudempina painotuksina Suomen kannoissa näkyy kestävä kaupungistuminen sekä tieto- ja viestintäteknologia.

Kestävämpien kulutus- ja tuotantotapojen käyttöönotto nähdään ratkaisuna luonnonvarojen parempaan hallintaan. Käytännössä Suomi ajaa agendalle sellaisia asioita kuin raaka-ainetehokkuutta, matalampaa hiilijalanjälkeä, puhdasta teknologiaa ja kansainvälistä sääntelyä. Kestävillä energiaratkaisuilla on ratkaiseva vaikutus ilmastonmuutokseen ja vähähiiliseen sekä osallistavaan ja työllistävään vihreään talouteen siirtymisessä.

Talouden tervehdyttämiseen haetaan vastauksia muun muassa haitallisten tukimuotojen poistamisesta, finanssialan sääntelystä ja pääomapaon hillinnästä ja yritysvastuusta. Talouden tulee kasvaa luonnon kantokyvyn rajoissa ja Suomi kannattaa vaihtoehtoisten BKT-mittarien käyttöönottoa.

***

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta Suomen kehittämää reseptiä voi kiittää ja sitä voi pitää jopa rohkeana ja oivaltavana. Haasteita nouse kuitenkin esiin, kun keitosta ryhdytään toden teolla laittamaan kokoon. Suomi lupaa paljon kaunista ja hyvää, mutta näkemyksiä on vielä soviteltava yhteen ja jostakin on luultavasti pakko tinkiä.

Ratkaisevaa on esimerkiksi se, millä keinoin Suomi varmistaa lupauksensa talouden ja planeetan kantokyvyn rajojen yhteensovittamisesta, kun nyt kulutamme kolmen maapallon verran? Mistä haitallisista kansallisista tuista olemme esimerkiksi valmiita tinkimään? Tärkeimmät ainekset eli kantavat periaatteet ja suuren linjat ovat kasassa. Lopputulos punnitaan konkreettisissa teoissa ja politiikkatoimissa.