Kaavailtu lisäys North-South Corridor -tiehen eteläisessä Afrikassa.
Kuva:
Stratfor
Blogi

Poliittiset tiet vievät luonnonvarat maailmalle

Valtapolitiikka näkyy eteläisen Afrikan tiepolitiikassa.
Esa Salminen
15.2.2011

Aamuisessa Stratfor-uutistoimiston paketissa oli video "Developing Angola's Diamond Industry", jossa analyytikko Mark Schroeder kertoo Angolan timanttikaivoksista, ja niitä varten kunnostettavista ja rakennettavista teistä sekä Angolassa että naapurimaassa Sambiassa.

Angolan mukaan timantit saattavat nousta öljyn rinnalle maan rahanlähteenä 15-20 vuoden päästä. Mutta tiet timanttialueelle ovat hyvin huonossa kunnossa – toistaiseksi. Angola korjaa omiaan, ja Sambia yhdistää alueen eteläafrikkalaisen pankin tuella niin sanottuun North-South Corridor -tieverkkoon, jota kautta pääsee Dar es Salaamin ja Durbanin satamiin.

Pitkään eteläisen Afrikan ja muidenkin siirtomaiden päätiet veivät sisämaasta rannikolle, jotta luonnonvarat saatiin siirrettyä satamiin ja kohti emämaata. Poikittaisia teitä ei juuri tarvittu. Nämä jäljet näkyvät Afrikan maiden kartoissa edelleen, eikä jatkumoa nykypäivään ole vaikeaa löytää, vaikka tiet alkavatkin risteillä yhä syvemmällä sisämaassa.

***

Schroeder varoittelee, että eteläafrikkalaisten lainoittama tieverkko voi olla merkki siitä, että alueen talousmahti haluaa ulottaa valtansa yhä syvemmälle myös Angolaan, ja Angolan määräysvalta timanteistaan kapenee.

Se kuvaakin hyvin nykyistä teiden valtapolitiikkaa. Stratforin video vihjaa miten uusi tie piirtyy vallan ja rahan maantieteelle. North-South -tie päättyy tällä hetkellä Sambian ja Kongon kuparivyöhykkeelle – joka on pitkälti kiinalaisten hallussa. Siitä ei ole enää järin pitkä matka Angolan timanttikaivoksiin.

Schroederkin huomaa, että iso osa uudesta tiestä menee kuitenkin Sambian länsiosien lävitse etelään, jossa ei ole merkittävää taloudellista toimintaa. Hän uumoilee, että tien tarkoitus onkin linkittää nimenomaan Angola tiiviimmin osaksi eteläisen Afrikan kauppaverkostoa, ja erityisesti vetää linkki Etelä-Afrikkaan.

Varmaan näin onkin, mutta minä veikkaan, että tähän vaikuttaa myös Sambian sisäpolitiikka: Sambian länsiosissa on jotakuinkin äänekäs liike, joka mielii itsenäisyyttä Sambiasta. Lozi-kansan vanha kuningaskunta Barotseland on tavoitellut viime aikoinakin autonomista asemaa – turhaan. Tästä lisää vaikkapa Zambian Watchdogin sivuilla. Ehkä uudella valtatiellä halutaan vahvistaa myös länsiprovinssin kuulumista Sambiaan?

***

Toki kauppa ja yhteydet muuhun maailmaan ovat hyväksi, niin lozeille kuin angolalaisillekin. Ilman ulkomaankauppaa ei varmaan kukaan tänä päivänä voi kehittyä. Tätä samaista tieverkkoa Sambiassa on tuettu myös entisen emämaan kehitysyhteistyövaroista, kuten DFID:n sivuilta selviää. Jotenkin vain tuntuu, että tässäkin valtapelissä suuret vievät, pienet vikisevät.

Ja niin, emme me Suomessa ole tästä kaikesta aivan ulkona. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on tänään lähtenyt vienninedistämismatkalle Angolaan.