Blogi

Paikallistason kansalaisvaikuttajat ahdingossa

Tansaniassa Kisarawen kunnassa Masakin alueella on ongelma. ”Ei meillä ole rahaa voidella päättäjiä, jotta tarvitsemamme hankkeet toteutettaisiin. Ja lopettakaa se rahan antaminen hallitukselle, me emme näe niitä rahoja koskaan.”
Jenna Kettunen
31.10.2013

Suorasukaiset mielipiteet ovat peräisin paikallisten PETS-komiteoiden (Public Expenditure Tracking System) jäseniltä. Komiteat perustettiin osana Development Concern (DeCo) -järjestön kehityshanketta, jossa kisarawelaisia voimaannutettiin seuraamaan, onko kunnan budjetti käytetty suunnitelmien mukaan, ja onko rahalla saatu aikaan sen määrää vastaava lopputulos?

Kisarawen kunnassa on 45 kansalaisten muodostamaa PETS-komiteaa, jotka ovat saavuttaneet positiivisia tuloksia. Ne ovat muun muassa pakottaneet kunnan käyttämään laadukkaampia rakennusmateriaaleja uusissa kouluissa ja jotkut kylistä ovat pystyneet estämään laittomia hakkuita kylän mailla.

Palkkioksi hyvin tehdystä työstä jokainen kylä sai muutama vuosi sitten Maailmanpankilta noin 37 000 euroa kylätoimiston rakentamista varten. Mutta silti komiteoiden jäsenet ovat turhautuneita. Miksi?

***

Sungwin kylässä kylävaltuusto varasti yhdessä valtuuston puheenjohtajan kanssa vajaat 10 000 euroa kylän budjetista. PETS-komitean jäsenet marssivat todisteiden kanssa kunnantalolle kertomaan vilpistä. Heiltä vaadittiin virallisen tilintarkastajan lausunto asiasta. Kunta lupasi lähettää tilintarkastajan. Tilintakastajaa on nyt odotettu kolme vuotta.

Komitea yritti toista keinoa. He keskustelivat vaaleilla valittujen kunnanvaltuutettujen kanssa ongelmasta. Tämän seurauksena yksi paikallistason johtajista siirrettiin toiselle alueelle. Rikosta ei rangaistu oikeustoimilla. Virkamiehellä on seuraaja, joka on ollut työsuhteessa kaksi vuotta ilman työsopimusta. Häntä ei siis virallisesti ole olemassa. Mutta paikallistasolla hänellä on silti valtaa.

Ainut todellinen muutos tuntuu olevan se, että komitean jäsenet pelkäävät. Heitä on uhkailtu poliisilla ja vankilalla.

***

Alueella on muitakin haasteita. Biodiesel-hanke käyttää kylämaita tuotannossaan, mutta maata hoitaneet kyläläiset eivät saa siitä oikeutettua kompensaatiota. Kukaan ei tiedä, onko maksuja kerätty, ja jos on, niin missä ne ovat?

Keskushallinnon alaisuudessa olevien metsien verotuloja on vaikea seurata paikallistasolla, koska tulot menevät keskushallinnon budjettiin. Hakkuun aikana poliisit vain siirretään vartioimaan muualle. Metsä häviää ja kuivuus lisääntyy.

Veden puute on alueen suurin ongelma. Erinäisiä vesihankkeita onkin suunniteltu osallistavissa, kunnan järjestämissä suunnittelusessioissa ja hankkeita on nimetty tulevien projektien listalle. Alueen asukkaat saavat tiedon suunnitelmista suunnitelmien toteuttamiseen varatusta määrärahasta. Mutta toiminta puuttuu.

Kun asukkaat haluavat tietää, miksi hankkeita ei toteutettu, kunnanvaltuutetut tai poliittisesti nimetyt kunnan virkamiehet antavat katteettoman lupauksen selvittää asiaa. 

***

Ehkä vastaus löytyy kunnantalolta. Myös Kisarawen kunnan hyvän hallinnon virkamiehellä on ongelma. Ensinnäkään kunnalla ei ole rahaa toteuttaa osallistavia kehityssuunnitelmia kylien kanssa, vaikka tietty osa paikallishallinnon budjetista tulisi laittaa osallistavaan suunnitteluun. Tällä hetkellä japanilaiset rahoittavat sunnitelmien tekoa.

Toisena haasteena on, että tehtyjen suunnitelmien toteuttamiseen ei ole rahaa. Tulevaisuudessa kunta haluaa keskittyä suunnittelemaan osallistavasti vain pieniä hankkeita, jotka pystytään toteuttamaan osin kylien omalla rahoituksella.

Ongelmaksi muodostuu se, että eri tason virkamiehillä on oikeus muuttaa paikalliset suunnitelmat vastaamaan kansallisia tavoitteita. Lopputuloksena kylien tekemiä suunnitelmia ei toteuteta.

Kolmeen päivään mahtuu monta tarinaa. Niiden yhteinen tekijä on voimattomuus. Kisarawelaiset vaikuttavat tuntevan päätöksenteon rakenteet melko hyvin, mutta heillä ei ole enää tahoa, jonka puoleen kääntyä. Ja oikeastaan, miksi presidentin tai ministerin nimittämä johtaja heitä kuuntelisi?

Toisaalta myöskään vaaleilla valitut edustajat eivät ole yhteistyöhaluisia. Komiteoiden jänenet puhuvat korruption turvaverkosta ylhäältä alaspäin. Ja kenellä meistä olisi aikaa ja energiaa tehdä tämmöistä salapoliisi- ja lobbaustyötä normaalityön ohella? Ja uhan alla.

Periaatteessa yksi mahdollinen taho on itsenäinen ihmisoikeus- ja hyvän hallinnon komissio, jonka tehtävänä on ajaa ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon käytänteiden toteutumista Tansaniassa.

Tähän mennessä elin on ollut hampaaton, koska sen kaikki jäsenet ovat presidentin nimittämiä. Muutama kuukausi sitten komissio halusi kansalaisyhteiskunnan julkaisevan sen laatiman ihmisoikeusraportin. Komissio ei uskaltanut tehdä sitä omissa nimissään.

***

Haasteista huolimatta DeCo jatkaa kansalaisten voimaannuttamista, koska järjestö uskoo toimintavan voimaan muuttaa asioita. Erilaiset paikalliset komiteat ovat saaneet joitain muutoksia aikaan ja vaikeuksista huolimatta ne jatkavat toimintaansa. Ihmiset ovat valveutuneita ja järjestäytyneitä.

Joka puolella Tansaniaa on toimivia PETS-komiteoita ja maassa on kirjoitettu lukemattomia raportteja, jotka perustuvat kansalaisten ja järjestöjen tekemään paikallisbudjettien ja niiden toteutuksen seurantaan.

Valitettavasti tietoa raporteista ja kokemusta komiteoiden työstä ei ole analysoitu, saati sitten käytetty kansallisen tason keskustelussa hyvästä hallinnosta ja demokratiasta.

Association of Local Authorities in Tanzania (ALAT) toivoisi, että paikallishallinnon valtasuhteista keskusteltaisiin Tansanian ja Sansibarin unionin perustuslakiuudistuksen yhteydessä, koska suurin osa ihmisille tärkeistä palveluista toteutetaan paikallishallinnon tasolla.

ALATin oikeuasiantuntijan mukaan ongelmana on, että paikallistason johtajat ovat nykyisessä systeemissä vastuuvelvollisia keskushallinnolle, ei vaaleilla valitulle kunnanvaltuustolle. Lisäksi jotkut ”virat” paikallistasolla ovat avoimesti poliittisia ja suorassa yhteydessä valtapuolueeseen.

Toinen suuri haaste on tiedon saatavuus. Tietoa ei ole tai siihen ei pääse käsiksi. Tansania on allekirjoittanut Open Governance Partnership (OGP) -sopimuksen vuonna 2011. Sopimuksen tavoitteena on tehdä valtionhallinnosta avoimempaa.

Toivottavasti kalliista ohjelmasta ei tule ainoastaan hallituksen vaan tansanialaisten ohjelma. Tähän mennessä kansalaisyhteiskunnan sekä kansalaisten osallistuminen prosessiin on ollut kaukana jopa kosmeettisesta. Kyllä kansan tulisi tietää.

Development Concern on suomalaisen Toivala-säätiön paikallinen kumppani metsityshankkeessa Kisarawen kunnassa.