Kuva:
Ruvan Boshoff
Bonzai
Blogi

Nelson Mandelan muistolle

Maailma suree 95-vuotiaana kuollutta Nelson Mandelaa. Hän ei ollut pelkästään kuuluisa vapaustaistelija ja rotuerottelun vastustaja vaan myös poikkeuksellinen johtaja nykyisten afrikkalaisten poliitikkojen joukossa.
Jukka Aronen
9.12.2013

Mandela ei haalinut presidenttikautensa aikana jättimäistä omaisuutta, eikä tavoitellut jatkokautta ensimmäisen viisivuotiskauden jälkeen.

Mandela vertasi vapauksien puolesta taistelemista vuorelle kiipeämiseen. Vasta huipulla näemme, että ympärillä on lisää vuoria ja kiivettäviä huippuja. Tie vapauteen on pitkä, ja sen eteen on uhrauduttava kerta toisensa jälkeen.

Kaikista meistä ei ole siihen. Useimmat jäävät ensimmäiselle huipulle. Jotkut väsymystään, toiset taas rikastuakseen.

Alla Nelson Mandelan lempiruno, jota hänellä oli tapana lausua ääneen muille vangeille Robbenin vankilasaarella. 

Invictus (William Ernest Henley)

Out of the night that covers me,
Black as the Pit from pole to pole,
I thank whatever gods may be
For my unconquerable soul.

In the fell clutch of circumstance
I have not winced nor cried aloud.
Under the bludgeoning of chance
My head is bloody, but unbowed.

Beyond this place of wrath and tears
Looms but the Horror of the shade,
And yet the menace of the years
Finds, and shall find me unafraid.

It matters not how strait the gate,
How charged with punishments the scroll,
I am the master of my fate;
I am the captain of my soul.

PS. Tavalliset eteläafrikkalaiset muistelevat Mandelaa Al-Jazeeran muistosivuilla.