Blogi

Neljä syytä osallistua Kepan koulutuksiin

Välillä järjestötyössä tekee hyvää astua ulos omasta laatikosta tai saada yllättävä idea yhteishankkeesta toisen järjestön kanssa. Koulutuksista on osallistujalle monenlaista hyötyä.
Anni Vihriälä
23.3.2016

1. Ajattelemisen aihetta

Koulutuksissa annetaan tietoa ja työkaluja, mutta niiden lisäksi syvemmällä tasolla tarkoituksena on muuttaa asenteita ja toimintaa.

Kepan tilaisuuksissa käytetään paljon osallistavia menetelmiä, koska niiden kautta oma toimijuus vahvistuu. On paljon helpompi käyttää työkalua, jos on itse kokeillut sitä verrattuna siihen, että on vain kuullut siitä. Esimerkiksi Joukkorahoitustyöpajoissa käydään heti käsiksi siihen, miten työkalu soveltuu oman järjestön tilanteeseen.

Toinen syy osallistavuuteen ja sparraustyöskentelyyn on se, että osallistujilla on usein jo suurin osa tarvittavasta osaamisesta käytössään. Monesti kyse on sen esiin tuomisesta näkyväksi itselle ja muille. Jos itsellä ei ole jotain osaamista, usein ryhmässä jollain toisella on. Vertaisoppimisen voima on suunnaton.

Kepan koulutukset auttavat myös oman järjestön laatikosta pois hyppäämiseksi. Puolen päivän, koko päivän tai muutamien päivien kestoisena irtiottona oman työn rutiineista. Irtiotto antaa uusia näkökulmia hahmottaa omaa työtä, hetken aikaa pysähtyä miettimään voisiko jotain tehdä toisin tai rohkaisuna toteuttaa jo olemassa olevia uusia ideoita. Laatikon ulkopuolista ajattelua on luvassa esimerkiksi Agenda2030 luovasti käyttöön –koulutuksessa.

2. Järjestötyö jouhevammaksi

Ihminen oppii silloin, kun uusi tieto ja kokemus aiheuttaa ajattelun ja toiminnan muutosta. Tämä henkilökohtainen oppiminen kanavoituu oman järjestön työn kehittämiseksi. Usein hyödyllistä on, jos järjestöstä pääsee koulutukseen kaksi osallistujaa, koska yhdessä on helpompi tarttua oman järjestön käytänteisiin koulutuksen jälkeen.

Somesuunnittelun sparrausklinikalla osallistujat työstävät oman järjestönsä somesuunnitelmaa, mikä syöttää suoraan järjestön someviestinnän parantamiseen. Koulutuksessa sparraavat Kepan viestinnän asiantuntijat sekä muut osallistujat. 

On hyödyllistä miettiä jo ennen koulutusta, miten sen opit jaetaan muille järjestön toimijoille. Onko järjestössäsi tapana pitää muille briiffejä käydyistä koulutuksista? Ehditkö käyttää pienen hetken koulutuksen jälkeen kirkastaaksesi tärkeimmät oivallukset, jolloin niiden jakaminen muille on helpompaa?

3. Verkostoitumisen voima

Sisällön lisäksi koulutuksissa mahdollistetaan tila, jossa osallistujat pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan ja osaamistaan, tutustumaan muihin toimijoihin ja saamaan vertaistukea. Monissa järjestöissä kehitysyhteistyön, globaalikasvatuksen ja vaikuttamistyön tekijät painiskelevat yksin tai pienessä porukassa isojen asioiden parissa. Hyödyllistä on laajentaa omaa ymmärrystään kuulemalla muiden työstä ja sitä kautta oppimalla keneltä voi kysyä vinkkejä jostain tietystä teemasta.

Koulutusten ja muiden tilaisuuksien lisäksi tiedonvaihtoa ja verkostoitumista on hyvä tapahtua myös netissä. Työpaja hanketietojen avoimesta julkaisusta toimii myös järjestöjen välisen tiedonvaihdon lisäämiseen.

Jo muutamassa koulutuksessa käyminen lisää tunnetta siitä, että samojen päämäärien eteen työskennellään, kukin omilla painotuksillaan. Välillä löytyy muita toimijoita ihan samoin painotuksinkin. Koulutuksissa ja lounastauoilla käytyjen keskustelujen seurauksena on syntynyt yhteishankkeita ja uusia kontakteja globaaliin etelään. Mieleen jääneet nimet voivat olla apuna myös rekrytointitilanteissa.

4. Hankehallinto haltuun

Keskeistä on miettiä sitä rakenteellista muutosta, johon toiminnallamme pyrimme ja miten omissa hankkeissamme menemme sitä kohti. Mitä selkeämmin isot asiat on mietittynä omassa järjestössä sitä helpompi niitä on myös kirjoittaa paperille laadukkaan hankesuunnitelman muotoon.

Myös ulkoministeriöstä on usein sanottu, että he haluavat kannustaa järjestöjä luovaan ajatteluun. Helmikuussa pidetyssä tuloksellisuus-koulutuksessa ulkoministeriön edustajat korostivat, että tulosperustaisuudessa ei ole tarkoituksena antaa jäykkiä työkaluja järjestöille. Keskeistä on kannustaa kaikkia kehitysyhteistyön ja globaalikasvatuksen tekijöitä miettimään, miten oma työ voi olla mahdollisimman tuloksellista eli toimivaa eri osapuolten ja tavoiteltujen tulosten saavuttamisen kannalta. Tuloksellisuus pitää vahvasti sisällään myös oppimisen.

Toimintaan tarvitaan yleensä myös rahoitusta. Isompien kysymysten selkeyttämisen lisäksi onkin hyvä ymmärtää rahoittajan logiikkaa. Sekä kehitysyhteistyön että globaalikasvatuksen hankehakujen avautuessa maalis-huhtikuussa järjestämme keväällä useita tilaisuuksia, joissa pureksitaan näiden instrumenttien kommervenkkejä. Esimerkiksi huhtikuussa järjestettävässä budjetointikoulutuksessa paneudutaan kehitysyhteistyöhankkeiden budjetointiin. Viestintä- ja globaalikasvatustuen infotilaisuudessa kepalaisten lisäksi kouluttamassa ja kysymyksiin vastaamassa on ulkoministeriön edustaja.

***

Lue lisää Kepan koulutuksista Kepan tapahtumakalenterista.

Palautetta ja ideoita koulutuksiin liittyen otetaan mieluusti vastaan osoitteessa koulutus@kepa.fi.