Blogi

Miten paikallinen kansalaisyhteiskunta vahvistuu?

Kehityspoliittinen toimenpideohjelma korostaa kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Miten tämä käytännössä tapahtuu, on ollut ministeriön niin sanotun ideariihiprosessin aiheena keväästä 2012 lähtien. Ideariihen viimeinen vaihe käänsi katseet yhä enemmän etelän kansalaisyhteiskuntiin ja suomalaisten järjestöjen kumppaneihin.
Auli Starck
8.3.2013

Ministeriön tilaisuudessa 1. maaliskuuta 2013 pyrittiin löytämään konkreettisia ehdotuksia siihen, miten ulkoministeriö ja suomalaiset järjestöt voisivat jatkossa entistä paremmin toimia paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Osallistujia ministeriön eri yksiköistä oli parikymmentä. Järjestöedustajia mukana oli viisi, Kepan lisäksi Kirkon Ulkomaanavun, Pelastakaa Lapsien, Solidaarisuuden ja Suomi-Namibia-seuran edustajat.

Kehitysministeri Heidi Hautala totesi avauspuheessaan, että ruohonjuuritason toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on tärkeä osa Suomen ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa ja demokraattista omistajuutta.

Hautalan mukaan asioita ei saada läpi vain yksittäisillä projekteilla, vaan ihmisten voimaannuttaminen on yhtä lailla tärkeää. Monissa maissa kansalaisyhteiskunnan toimijoille asetetaan edelleen useita rajoituksia – esimerkiksi Etiopiassa rajoitetaan ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen toimintaa.

***

Järjestöt valmistautuivat etukäteen ideariiheen omassa työpajassaan Kepassa. Järjestöjä puhutti paljon kansalaisyhteiskunnan moninaisuus ja eri roolit. Huolena on, että kansalaisyhteiskunnan vapaus valita omat toimintamallinsa on monessa maassa uhattuna, kun järjestöjen rooli palveluntarjoajina on rahoittajille mieluisempi kuin vaikkapa vahtikoirarooli.

Pienet paikalliset toimijat voivat myös jäädä unohduksiin, jos kansalaisyhteiskunnan edustajina kuullaan vain vahvoja ammattilaisjärjestöjä pääkaupungeissa. Selvä viesti ministeriölle järjestöiltä oli, että järjestöjen kehitysyhteistyön lisäksi myös muiden kehitysyhteistyömuotojen ja edustustojen tulisi tukea suoraan paikallista kansalaisyhteiskuntaa.

Vilkkaan ryhmätyökeskustelun tuloksena esille nousi muun muassa seuraavia konkreettisia ideoita:

  • Laaditaan ohjeistus siitä, minkälaista dialogia ministeriön eri edustajat käyvät kumppanimaiden edustajien kanssa kansalaisyhteiskunnan tilasta
  • Vuosiraportointiin oma kappale toiminta-alueen kansalaisyhteiskunnasta
  • Suoraa rahallista tukea paikallisille kansalaisjärjestöille
  • Jaetaan esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta
  • Kaikkeen kehitysyhteistyöhön kansalaisyhteiskuntakomponentti
  • Demokratiakasvatushankkeita
  • Monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kesken – ja samalla yhteistyön ja verkottumisen tukemista

Olisi myös hyvä kerätä ja verrata kokemuksia siitä, miten eri tavoin Suomi jo nyt tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia. Mikä toimii ja mikä ei? Tässä kohtaa on muistettava, että monesti itse prosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos.

***

Ideariihet päättyvät – mitä sitten?

Kansalaisjärjestöyksikkö kerää koko Ideariihi-prosessin aikana kerätyt ehdotukset ideapankkiin ja lupasi toteuttaa niistä muutaman jo tämän vuoden aikana. Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen huomautti, että monet ideoista koskettavat koko ulkoministeriötä ja otetaan talon sisällä jatkokäsittelyyn.

Palloa heitettiin myös järjestöille – mitä me suomalaiset järjestöt olemme valmiit yhdessä tekemään ja miten kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen olisi yhä selkeämmin osa kaikkea kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä?

Ideariihiprosessin aikana erityisen antoisaa on ollut keskustella kansalaisjärjestöjen rooleista ministeriön eri yksiköiden kesken, ei vain järjestöille tutuimman kansalaisjärjestöyksikön kanssa.

On ollut ilo huomata, että ministeriössä arvostetaan suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja että järjestöjen ruohonjuuritason yhteydet, asiantuntemus ja yhteiskunnallinen rooli globaalikasvatuksessa tunnustetaan merkittävinä. Ääneen lausuttu toive on, että vaikka ideariihet päättyivätkin nyt tähän, vuoropuhelu ministeriön eri yksiköiden ja kansalaisjärjestöjen välillä jatkuu.

***

Ideariihen aikaisemmista vaiheista voi lukea Kepan jäsenblogista:

Lisää aiheeseen liittyvää: