Blogi

Miten järjestöjen Busan-valmistelut etenevät?

Millä tavalla suomalaiset järjestöt valmistautuvat ja aikovat vaikuttaa Busanin huippukokoukseen marraskuussa? Tätä pohdittiin Kepassa 9.6.
Anna-Sofia Joro
17.6.2011

Kansalaisjärjestöt osallistuvat OECD-maiden neljänteen avun tuloksellisuutta käsittelevään huippukokoukseen kahden prosessin, BetterAidin ja Open Forumin, kautta.

BetterAid on tuhannen kansalaistoimijan globaali verkosto, joka koordinoi kansalaisyhteiskunnan osallistumista avun tuloksellisuusprosessiin ja vaikuttaa Busanin kokoukseen. BetterAidissa Kepa edustaa Concordia, eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöä.

Kansalaisyhteiskuntatoimijoiden oma tuloksellisuusprosessi Open Forum for CSO Development Effectiveness kokoaa näkemyksiä kansalaisliikkeiden tuloksekkaan työn periaatteista ja sen mahdollistavasta toimintaympäristöstä. Open Forumin avulla sekä lobataan päättäjiä järjestöjen toimintatilan turvaamiseksi että osoitetaan, kuinka järjestöt ovat valmiita tekemään osansa.

Busanin kokouksen agendalla on Pariisin julistuksen ja Accran toimintaohjelman loppuarvio. Siellä myös sovitaan, kuinka työtä avun laadun ja kestävien kehitystulosten parantamiseksi jatketaan.

"Pariisin julistuksen tavoitteita ei saavutettu määräaikaan vuoteen 2010 mennessä, mutta aika olikin turhan lyhyt kunnianhimoisiin tavoitteisiin nähden", neuvonantaja Hanna-Mari Kilpeläinen ulkoministeriön yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksiköstä kommentoi.

Samoilla linjoilla on yksikönpäällikkö Timo Olkkonen. Hän kehuu Pariisin julistusta harvinaiseksi kansainväliseksi sopimukseksi, koska se sisältää konkreettisia tavoitteita, joiden edistymistä seurataan kansainvälisillä indikaattoreilla.

"Ei unohdeta Pariisia, vaan katsotaan miten olemme suoriutuneet. On mielenkiintoista, millaisia johtopäätöksiä Pariisin perusteella tehdään. Uusien tuloksellisuussitoumusten kanssa on oltava varovaisia, sillä vanhoissakin riittää toimeenpantavaa."

Järjestöt toivovat Busanista uusien sitoumuksien sijaan jo asetettujen tavoitteiden päivittämistä ja syventämistä. BetterAidiin osallistuva Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Niina Pitkänen esitteli järjestöjen tärkeimmät viestit huippukokoukseen (key messages BetterAidin verkkosivulla).

Pariisin julistuksen ja Accran toimintaohjelman sitoumuksia pitää arvioida ja syventää. Sitoumuksista on pidettävä kiinni, ja yhteistyön perustaksi täytyy ottaa kehitysmaiden laajapohjainen omistajuus. Kehitysmaiden ihmiset on uskallettava päästää ohjaajan paikalle päättämään omasta kehityksestään.

Toisena viestinään kansalaisjärjestöt penäävät kestävien kehitystulosten vahvistamista niin, että kansainvälisen yhteistyön lähtökohdiksi otetaan ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja säällinen työ.

Kolmanneksi kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet on turvattava, varsinkin kun maailmanlaajuisesti monien järjestöjen toimintatila on kaventunut. Neljänneksi on edistettävä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kansainvälistä kehitysyhteistyön "arkkitehtuuria". OECD:n ja YK-järjestelmän mandaatit ja roolit avun laadun edistämisessä on asetettava puntariin Busanissa.

Niina Pitkäsen mukaan BetterAidissa keskustellaan Busanin agendan laajentamisesta. Järjestöjä puhututtavat esimerkiksi erilaiset kehitystoimijat ja ”uudet” avunantajat kuten Kiina sekä yksityissektorin mukaantulo. Kuinka varmistetaan, että kaikenlaiset kumppanuudet tähtäävät samaan tavoitteeseen, joka on köyhyyden poistaminen ja avun tarpeettomaksi tekeminen? Onko esimerkiksi mahdollista löytää yleisempiä periaatteita, jos vaikkapa Kiina ja Brasilia eivät halua sitoutua Pariisin julistuksen yksityiskohtiin?

Osana Busanin valmisteluja mietitään kuinka avun tuloksellisuusagendaa voitaisiin syventää ja keskittää. Mikä uudistuksista toimii ja mikä ei? Pohdinnassa on myös kansainvälisen seurannan ja maatason toimeenpanon välinen suhde. Millä foorumilla keskustelua avun laadusta jatketaan Busanin jälkeen ja missä sitoumuksia seurataan?

Kansalaisjärjestöjen kanta on, että maatason uudistukset kehitysyhteistyön toimintatavoissa vaativat tuekseen kansainvälisen seurantajärjestelmän. Keskustelua herättää myös avun rooli katalysaattorina muille rahavirroille. Mitä se tarkoittaa ja mitä Busanista odotetaan?

Timo Olkkosen toivomus oli, ettei agendalle haalittaisi liikaa teemoja. Suomi haluaa pohjata Pariisin ja Accran sisältöihin ja siihen, mitä kuudessa vuodessa on opittu. Kehitysyhteistyön toimintatapojen uudistamista tulee jatkaa.

Suomen kannat ja tavoitteet riippuvat uudesta hallituksesta ja ministeristä. Ei myöskään ole selvää, miten EU näyttäytyy Busanissa. Olkkonen toivoi, että EU maailman suurimpana avunantajana saisi aikaan vahvan yhtenäisen tahtotilan, vaikka eri jäsenmaiden tavoitteet ovatkin eritasoisia.

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies muistutti Suomen hyvästä tilanteesta. Hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä käydään jatkuvaa keskustelua ja niiden välillä vallitsee yhteisymmärrys avun tuloksellisuuden tärkeydestä. Suomi on tukenut järjestöjen osallistumista muun muassa Open Forumiin sekä keskustellut aktiivisesti järjestöjen toiminnan mahdollistavasta ja sitä tukevasta ympäristöstä (enabling environment).


Tulevia Busan-tapahtumia:

  • Artikkelit, raportit ja virallinen valmistelumateriaali kerätään Kepan Busan-sivulle
  • Ensimmäinen luonnos Busanin loppuasiakirjasta julkaistaan 22.6. Kepa lähettää luonnoksen jäsenjärjestöjen kommentoitavaksi ennen juhannusta, valmis kannanotto lähtee ulkoministeriöön 30.6.
  • Kesäkuun lopussa pidetään Kambodzassa Open Forumin Global Assembly 2 -kokous, jossa hiotaan järjestöjen toiminnan tuloksellisuuden periaatteita ja yhteisiä näkemyksiä Busaniin.
  • Busanin loppuasiakirjan toisen luonnoksen kommentointi syyskuun lopussa.
  • Syksyksi suunnitteilla Kohti Busania -keskustelutilaisuus yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
  • Kansalaisjärjestöjen globaali ennakkotapahtuma Busanissa 26.-28.11.