Kilimanjaro.
Kuva:
Antonin Rémond
Flickr
Blogi

Mitä väliä Pariisin ilmastokokouksella on tansanialaisille?

Tällä viikolla katselin auton ikkunasta Kilimanjarovuoren huippua. Vuoren juurelta kotoisin oleva työtoverini totesi, että tänä vuonna huipulla on onneksi lunta. Hän kertoi, että kolme vuotta sitten lunta ei ollut ollenkaan. Jopa 60-80 prosenttia vuoren lumipeitteestä arvioidaan sulaneen.
Eva Nilsson
26.11.2015

Ilmastonmuutoksen takia Tansanian keskilämpötila on noussut ja myöhäiset, lyhyet ja vähäiset sadekaudet ovat yhä tyypillisempiä. Viimeisen 40 vuoden aikana Tansaniassa on ollut useita kuivuuksia. Toisinaan maata ovat myös vaivanneet kovat ja äkkinäiset tulvat.

Vuosien 2003, 2005 ja 2009 kuivuuksien takia maanviljely käytännössä loppui, karjaa ja villieläimiä kuoli nälkään ja janoon. Maa koki myös energiakriisin, koska sen sähköä tuottavat vesivoimalat eivät toimineet. Energiakriisillä oli puolestaan vakavia seurauksia maan taloudelle. Kuukausi sitten maan vesivoimalat päätettiin sulkea, koska ne eivät enää pysty toimimaan jatkuvan kuivuuden takia. Syksyn aikana eri puolilla maata on ollut usean viikon pituisia sähkökatkoja. (Tätä blogia kirjoittaessani istun pimeässä pattereilla toimivan lampun varassa.)

* * *

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että vuoteen 2020 mennessä yli 75 miljoonaa itäafrikkalaista kärsii veden puutteesta. Kuivuus saa aikaan myös sen, että maanviljelyyn soveltuvan maan pinta-ala puolittuu.

Erityisesti pienviljelijät ovat vaikeassa asemassa, koska heillä ei yleensä ole sadeveden lisäksi juuri muita kastelulähteitä viljelmilleen. Tansanian väestöstä jopa 80 prosenttia on riippuvaisia maanviljelystä, metsänhoidosta tai kalastuksesta.

Ilmastonmuutoskysymysten parissa työskentelevät tansanialaiset kansalaisjärjestöt haluavat lisää tukea sopetustoimiin. Esimerkiksi pienviljelijöitä pitää tukea uudenlaisten viljelymenetelmien käyttöönotossa, säiden ääri-ilmiöistä pitää varoittaa ajoissa ja ilmastonmuutoksen seurauksista pitää tiedottaa ja valistaa.

Tätä varten tarvitaan kipeästi lisää rahoitusta sekä kotimaisista että kansainvälisistä lähteistä. Suomalaiset järjestöt vaativat (pdf), että Pariisin ilmastokokouksessa rikkaiden teollisuusmaiden täytyy  lunastaa jo vuonna 2009 sovittu lupauksensa sadan miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä.

* * *

Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, jos sitä ei kanavoida selkeällä ja avoimella tavalla. Usein järjestöille ja kansalaisille jää hämärän peittoon, mihin ilmastorahoitus päätyy.

Siksi tansanialainen kansalaisjärjestöjen verkosto Forum Climate Change teetti selvityksen (pdf) ilmastorahoituksesta maan maataloussektorilla. Selvitystä varten tutkijat kävivät läpi lukuisia budjetteja, tietokantoja ja valtion tarkastusviranomaisen raportteja kansalliselta ja alueelliselta tasolta.

Selvityksessä paljastui, että kansallisesta budjetista vain 4-6 prosenttia kanavoidaan ilmastonmuutokseen liittyvään työhön maataloussektorilla. Alimmillaan kolme ja korkeimmillaan 25 prosenttia maataloussektorin budjetista on menneen viiden vuoden aikana ollut ilmastorahoitusta. Suurin osa tästä rahoituksesta on ollut niin sanottua matalan relevanssin rahoitusta, eli se on liittynyt ilmastonmuutokseen vain epäsuorasti ja etäisesti.

Jopa 82 prosenttia rahoituksesta on tullut rikkailta avunantajamailta tai kansainvälisiltä kehitysjärjestöiltä. Samalla kun ulkomainen rahoitus on kasvanut paljon, Tansanian oma rahoitus on laskusuunnassa. Maan verotuloja ei siis juurikaan ohjata ilmastonmuutokseen liittyvään työhön.

* * *

Tulosten valossa järjestö vaatii lisärahoitusta niin omalta hallitukseltaan kuin teollisuusmailta, mutta myös selkeää ja yhteistä ilmastorahoituksen määritelmää sekä kansallisia seurantamekanismeja, jotta rahoitusta voidaan monitoroida paremmin. Avoimuus lisäisi tilivelvollisuutta ja antaisi mahdollisuuden varmistaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät julkiset hankkeet todella hyödyttävät pienen toimeentulon varassa olevia ihmisiä, joihin ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat kovimmin.

Selvityksen tehnyt Forum CC matkustaa näillä viesteillä Pariisin ilmastokoukseen vaatimaan päättäjiltä poliittista tahtoa, sitoumusta ja resursseja. Riittävän, kestävän ja avoimesti kanavoitavan ilmastorahoituksen lisäksi järjestö toivoo Pariisista sitovaa ilmastosopimusta, joka velvoittaa muun muassa päästöjen nollaukseen vuoteen 2050 mennessä, lisää tukea sopeutustoimille ja edistää teknologiasiirtoa teollisuusmaista kehitysmaihin. 

Tutustu tansanialaisten kansalaisjärjestöjen COP21-kannanottoon (pdf).