Infografiikka: Nicola Lönnberg
Blogi

Mistä rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja etelän kumppaneille?

Kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu 43 prosenttia ja hanketuen hakukierros jäädytetty. Kepan rahoitusinfossa esiteltiin vaihtoehtoja kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tukemiseen.
Auli Starck
21.12.2015

Rahoitusleikkausten takia monella suomalaisella järjestöllä on huoli siitä, miten etelän kumppani pystyy jatkamaan toimintaansa. Jos varainkeruu on vaikeaa Suomessa, on se sitä myös kehitysmaissa.

Ulkoministeriön hanketuki on tärkein kehitysyhteistyön rahoituslähde pienille ja keskisuurille järjestöille. Hanketukea voi hakea ensi keväänä maalis-toukokuussa, mutta rahaa on jaossa aiempaa vähemmän ja kriteerit muuttuvat hieman. Tukea riittää vain parhaimmille hankesuunnitelmille. Haku järjestetään jatkossa vain joka toinen vuosi, kertoi ulkoministeriö marraskuun lopun tiedotteessaan.

Kepan Tansanian toimistosta Asna Mshana ja Kirsi Koivuporras-Masuka kertoivat Kepan rahoitusinfossa 30. marraskuuta, että tansanialaiset kansalaisjärjestöt, erityisesti vaikuttamistyötä tekevät, ovat hyvin riippuvaisia ulkomaisesta rahoituksesta. Pienimuotoinen yritystoiminta on yleisin varainhankinnan muoto.

Yksityisiä lahjoituksia ehkäisee luottamuspula järjestöjä kohtaan. Ideoiden ja kokemusten jakaminen varainhankinnan tavoista voisi olla yksi tapa suomalaisille järjestöille kasvattaa kumppaneidensa kapasiteettia.

***

Monet Suomen edustustot kehitysmaissa, esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa, Sambiassa ja Palestiinalaisalueilla tukevat suoraan paikallisia kansalaisjärjestöjä niin sanotun paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) avulla. Rahoitus jatkuu leikkauksista huolimatta useassa lähetystössä, tosin rahaa on jaossa entistä vähemmän ja osassa maita tuki loppuu.

Suomalaisen järjestön kumppanikin voi yleensä hakea PYM-rahoitusta, mutta ei hankkeeseen, johon on jo saatu muuta ulkoministeriön tukea. PYM-rahoitus ja sen hakeminen vaihtelee maittain. Lisätietoa saa Suomen edustustojen omilta verkkosivuilta tai ottamalla niihin suoraan yhteyttä.

***

Myös monet EU-delegaatiot, muut donorit ja säätiöt – esimerkiksi Tansanisssa Foundation for Civil Society - tukevat paikallisia järjestöjä. CIVICUS-verkosto puolestaan on perustanut rahaston (Crisis Response Fund), josta se myöntää nopean toiminnan avustusta kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvassa uhkatilanteessa.

Jos etelän kumppanijärjestö toimii vammaiskysymysten, ympäristöasioiden tai ihmisoikeuksien parissa, suomalaiset erityissäätiöt - Abilis, KIOS ja Siemenpuu - voivat olla yksi mahdollisuus rahoitukseen.

Abilis-säätiön Hisayo Katsui kertoi, että he tukevat pienimuotoisia, yleensä alle 10 000 euron ruohonjuuritason hankkeita, joista hyötyvät suoraan kehitysmaiden vammaiset ihmiset. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat toki osuneet myös Abilikseen, minkä takia avustusten haku on jäissä maaliskuuhun 2016 asti.

***

Kun julkinen rahoitus kehitysyhteistyöhön näyttää nyt olevan useamman vuoden alamaissa, niin uusia rahoitusmahdollisuuksia kannattaa kartoittaa. Maailma on pullollaan erilaisia säätiöitä, jotka tukevat kansalaisjärjestöjen työtä. Tunnettuja ovat esimerkiksi Gates Foundation, Ford Foundation ja Google, joka tarjoaa ilmaista mainostilaa voittoa tavoittelemattomille yhteisöille Ad Grants -ohjelmallaan.

On hyvä muistaa, että kilpailu kansainvälisten säätiöiden rahoituksesta on kovaa ja ehdot voivat olla tiukat. Kannattaa etsiä rahoittajaa, joka suostuu tukemaan järjestön omien arvojen mukaista työtä eikä päinvastoin lähteä hyppimään täysin rahoittajan sanelun mukaan.

Abiliksella on kokemusta amerikkalaisen säätiön rahoituksesta. Hisayo Katsuin mukaan suhteiden luominen juuri vammaistyötä tukevaan säätiöön vei oman aikansa ja raportointi vaati ylimääräistä aikaa. Nyt muuttuneessa tilanteessa tuosta kokemuksesta on kuitenkin varmasti hyötyä.

Lisätietoja kansainvälisistä säätiöistä:

Lue myös edellisten rahoitusinfojen vinkit: