Eduskuntatalo yövalaistuksessa
Kuva:
flöschen
Flickr
Blogi

Miksi Kepa kannattaa lobbausrekisteriä?

Eduskunnan päätös silputa vierailijatiedot on kirvoittanut vilkasta keskustelua ja Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen, joka lanseerattiin 13. lokakuuta.
Lyydia Kilpi
23.10.2017

Vahvin mielikuva lobbauksesta liittyy yrityksiin sekä viestintätoimistoihin, jotka ajavat niiden etua. Kuitenkin myös kansalaisyhteiskunta pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon, eikä se onnistu ilman aktiivista vaikuttamistyötä - siis lobbausta. Kauppalehden mukaan Kepa vieraili vuoden aikana eduskunnassa toiseksi eniten, useammin kuin esimerkiksi Finanssiala. Eniten vierailleiden listalta löytyvät myös esimerkiksi Naisjärjestöjen keskusliitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Neuvottelut EU:n hiilinielusäännöistä osoittivat lobbauksen voiman. Helsingin Sanomat raportoi teollisuuden ja Suomen hallituksen yhteisestä kampanjasta metsienhakkuun rajoituksia vastaan. Kansalaisjärjestöt ja tiedeyhteisö alleviivasivat hiilinielujen tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta jäivät alakynteen Euroopan parlamentin äänestyksessä. On harvinaista, että elinkeinoelämän lobbaus nousee näin vahvasti julkisuuteen. Usein vaikuttamistyö jää kulisseihin.

Open Knowledge Finlandin, Avoimen Ministeriön ja Transparency International Suomen liikkeelle laittama Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloite vaatii eduskuntaa perustamaan vaikuttamisrekisterin. Kansanedustajat velvoitettaisiin ilmoittamaan rekisteriin sidosryhmätapaamiset, niiden osallistujat ja aiheet. Rekisteriin ei kirjattaisi tapaamisia, jotka liittyvät yksityiseen asiaan tai väärinkäytöksestä ilmoittamiseen.

***

Lobbaukseen liittyy usein kielteisiä mielleyhtymiä. Se mielletään yksipuoliseksi oman edun tavoitteluksi. Vaikuttamistyöllä kuitenkin puolustetaan myös maailman köyhimpiä, luontoa ja tasa-arvoa. Kansalaisjärjestöt lobbaavat paremman maailman puolesta, ja teemme sitä avoimesti. Kepan vaikuttamistyön tavoitteet, lausunnot ja muut materiaalit löytyvät verkkosivuiltamme.

Vaikuttamistyön läpinäkyvyyden lisääminen kiinnittäisi huomiota siihen, mitkä tahot päätöksentekoon vaikuttavat ja miten. Yrityksillä ja niiden etujärjestöillä on kasvava kiinnostus ammattimaiseen vaikuttamiseen ja moninkertaiset resurssit kansalaisjärjestöihin verrattuna. Tämän osoittaa myös vaikuttajaviestintätoimistojen viimeaikainen kasvu.

Kansalaisaloite ei edellytä kansalaisjärjestöjä rekisteröitymään erikseen lobbareiksi, joten järjestöille ei synny kynnystä olla yhteydessä kansanedustajiin tärkeänä pitämässään asiassa. Läpinäkyvyys voi jopa helpottaa kansalaisjärjestöjen pääsyä edustajien puheille lisäämällä kiinnostusta laaja-alaiseen eri näkemysten kuulemiseen ja huomioimiseen. Kapeaa näkemystä ajavan päättäjän taustapirut nousisivat nimittäin helpommin julkisuuteen.